virtuaalitalli / a SIM-game stable
hannover, ori
tummanrautias, 168 cm
s. 27.01.2014
Maahantuoja Assi, VRL-01285
Omistaja Otterley Wilson VRL-12757
KRJ-I
virtuaalihevonen / a sim-game horse
Kuvat © Klosterhof Medingen,
Verse on hyväkäytöksinen ori, jonka kanssa on helppo tulla toimeen. Ori tuntuu olevan aina hieman omissa ajatuksissaan ja ihmettelevän tarkkaan maailman menoa, joten välillä Verse voikin olla hieman säpsy ja epäluuloinen. Verse on todella ihmisrakas hevonen ja jännittävissä tilanteissa se usein hakeekin turvaa hoitajansa kainalosta. Oria ei ole siunattu maailman suurimmalla itseluottamuksella, joten sitä saa välillä rohkaisemassa aivan arkisissakin tilanteissa. Myös muiden hevosten kanssa Verse jää helposti lauman pohjalle. Omalla tavallaan Verse kuitenkin on todella herttainen ja rakastettava oripoika.
Hoitotoimenpiteet eivät Versen kanssa tuota ongelmia, kunhan orin kanssa toimii rauhallisesti. Hätäily ja hosuminen saavat orin helposti hermostumaan ja silloin Verse saattaa mennä hieman puolustuskannalle. Kunhan Verse tuntee olonsa hoitajansa seurassa rennoksi ja turvalliseksi, on se mitä ihanin hoidettava. Orin kanssa voisi viettää vaikka koko päivän kestävän harjailutuokion, ellei tallin arki olisi muuten niin tiukasti aikataulutettua. Satuloidessa Versen kanssa saa olla tarkkana, sillä ori vetää hetkessä herneen nenään, jos satulan paukauttaa sen selkään liian vauhdikkaasti tai varoittamatta. Niinpä varustaessakin pitää Versen kanssa toimia maltillisesti ja rauhallisesti.
Ratsuna Verse tarvitsee paljon ratsastajan tukea ja turvaa, jotta se uskaltaa luottaa omiin kykyihinsä ja todella tuoda esiin potentiaalinsa. Orin kanssa saakin edetä aivan minimaalisin askelin, kun tähdätään vaativampiin tehtäviin, sillä epäonnistuessaan Verse menettää helposti itseluottamuksensa ja sen jälkeen kaikki menee pelkäksi sähellykseksi. Kunhan ratsastaja on kärsivällinen ja osaa kannustaa sekä kehua oikeissa paikoissa, saa Verse silmissä lisää ryhtiä ja asennetta ja kunhan luottamussuhde ratsastajaan on kunnossa, pystyy Verse vaikka GP-tason asioihin.
Meille saavuttuaan Verse oli jo kilpailu-uransa kilpaillut, joten pääsin huokaisemaan helpotuksesta. Kilpailuissa ori nimittäin stressasi todella paljon ja vasta vuosien yhteistyön hiomisen jälkeen Versen edellinen ratsastaja sai tuotua orin parhaat puolet esiin myös valkoisten aitojen sisäpuolella.
i. Valentino II evm hann-ori, 170 cm, tummanrautias |
ii. Valentine's Villain evm hann-ori, 172 cm, rautias |
ie. Nachtfalter evm hann-tamma, 166 cm, tummanrautias |
|
e. Royal's Prinzilla hann-tamma, 163 cm, rautias |
ei. Royalkiller evm hann-ori, 167 cm, ruunikonkimo |
ee. Klischee evm hann-tamma, 163 cm, rautias |
i. Valentino II on varsinainen hurmuriori, jonka ulkonäkö saa kenen tahansa sydämen sulamaan. Kantakirjaustilaisuuksia ja näyttelykehiä dominoinut ori on myös niittänyt mainetta kouluratsuna ja kohonnut lähes elävän legendan maineeseen. Samaa charmia kuin Valentinossa on tarttunut myös poikaansa Verseen, joka muistuttaa paljon 170cm korkeaa, tummanrautiasta isäänsä. Grand Prix-tasolla kilpaillut ja jalostuksessa todella suosittu Valentino II onkin yksi aikansa muotioreja, eikä turhaan, sillä monet orin jälkeläisistä ovat pärjänneet loistavasti kouluradoilla. Komean ulkonäön lisäksi Valentino II periyttää myös lennokasta ja elastista liikettä.
ii. Valentine’s Villain edusti perinteikästä ja todella laadukasta orilinjaa, josta on tullut todella paljon hyviä kouluhevosia. Niinpä orin menestys Grand Prix-tasolla asti ei tullutkaan minään yllätyksenä. 174cm korkea, todella jämerärakenteinen rautias hannover ori ei lyhyine kauloineen ja kyömyine päineen ollut mikään varsinainen komistus, mutta suorituskykyä ja liikettä siltä löytyi sitäkin enemmän ja niitä se myös periytti jälkeläisilleen. Myös orin sympaattinen ja herrasmiesmäinen luonne hurmasi monet. Valentine’s Villain oli myös todella suosittu jalostusori ja sille onkin jäänyt satoja jälkeläisiä jatkamaan sukua ja perintöä kouluratsastuskilpailuissa. Valentine’s Villain lopetettiin 23-vuotiaana vanhuuden vaivojen takia.
ie. Nachtfalter oli vain 154cm korkea, rautias tamma, joka oli rakenteeltaan siron puoleinen. Tamman suku on harvinaisempaa linjaa, joka johti puolalaiseen hevoskasvatukseen ja kauempana suvusta löytyi mm. paljon puolalaista arabialaista täysveristä. Tamma valittiinkin Valentine’s Villainille nimenomaan erisukuisuutensa takia, sillä Valentine’s Villainin suku oli melko yleistä. Vaikka Nachtfalterilla tai sen lähisuvussa ei mitään suuria meriittejä ollutkaan, pidettiin tammaa hyvänä perushevosena, jolla oli hyvät askellajit ja korrekti rakenne. Astutusta pidettiin hieman riskialttiina, sillä pelättiin, että tamma saisi liian isokokoisen varsan, mutta onneksi kaikki sujui hyvin. Myöhemmin Valentino II, joka oli emänsä toinen varsa, nosti myös emätammansa suosiota ja lopulta Nachtfalter sai elämänsä aikana yhteensä kymmenen varsaa. Tamma lopetettiin kroonistuneen kaviokuumeen takia 17-vuotiaana.
e. Royal’s Prinzilla on hyvin tavanomaisen oloinen 163cm, rautias, hannovertamma. Suhteellisen tunnetusta koulusuvusta tuleva tamma on kilpaillut Prix St. Georges tasolla ja sillä on viisi jälkeläistä, joista Verse on ehdottomasti menestynein. Nykyiseen kotiinsa tamma myytiin 12-vuotiaana ja nykyään Royal’s Prinzilla onkin käytössä lähinnä harrastehevosena ja opetusmestarina lempeän ja kärsivällisen luonteensa ansiosta. Jotkut sanovat, että tammalla olisi ollut potentiaalia vielä korkeammallekin tasolle kouluratsastuksessa toisenlaisessa kodissa, mutta sitä emme todennäköisesti saa koskaan tietää.
ei. Royalkiller oli tasaisen varma kouluratsu, joka keräsi hyviä prosentteja kouluratsastuksesta Grand Prix-tasolta vuodesta toiseen. 170cm korkea, musta hannoverori oli vaikuttava näky ja luonteeltaan täysi kymppi, joten sillä riitti myös kysyntää jalostusmarkkinoilla. Ori periytti jälkeläisilleen järkevää luonnetta, hyvää käsiteltävyyttä ja laadukasta ravia, mutta myös sen puutteet laukassa periytyivät ja tamman ominaisuudet eivät riittäneet niitä kompensoimaan. Ori menehtyi 19-vuotiaana auto-onnettomuudessa ollessaan matkalla kesälaitumelle.
ee. Klischee oli hieman epäonninen hannovertamma, joka joutui elämänsä aikana vaihtamaan kotia monesti. Niinpä tamman koulutuksesta ja urasta tuli varsin rikkonainen ja hyvän tamman potentiaali ehkä hieman haaskattiinkin jatkuvaan kodinvaihtoon. 164cm korkea, rautias tamma oli luonteeltaan todella kiltti ja helppo käsitellä. Niinpä omistajanvaihdokset yleensä johtuivatkin ennemmin vallitsevista olosuhteista kuin tammasta itsestään. Klischeellä on joitakin startteja kouluratsastuskilpailuista korkeimmillaan Vaativa A luokista. Tammalla on myös kolme jälkeläistä, joista kaikki on syntynyt eri kasvattajien luona. Tamma menehtyi lopulta ähkyyn 18-vuotiaana.
Verse kilpailee porrastetuissa kilpailuissa!
Tarkemmat kilpailutiedot näet VRL-profiilista
Sää oli mitä mahtavin saapuessani Hukkapuron tallin pihaan autollani. Olimme jo etukäteen sopineet, että pidämme valmennuksen kentällä ja kenttää lähestyessäni näinkin Versen ja tämän omistajan jo verryttelemässä. Tervehdin ratsastajaa ja kyselin mitä tämä toivoisi, että tänään harjoittelisimme. Olin etukäteen suunnitellut ratsukolle hieman siirtymisiä ja temmon vaihteluita, jotka sopivat ratsastajalle oikein hyvin. Pyysin heitä jatkamaan verryttelyä itsenäisesti vielä hetken ja käymään ravin ja laukankin molempiin suuntiin läpi. Seurasin ratsukkoa kentän keskeltä ja varsinkin orin upea ravi teki minuun vaikutuksen.
Aloitimme itse valmennuksen käynnissä tekemällä käynti - pysähdys - peruutus tehtävää, joka useasti on valmennettavilleni ollut se kaikista vaikein. Verse käveli reippasti ja peruutti muitta mutkitta, mutta paikallaan pysyminen tuotti tällekin orille hieman hankaluuksia. Suosittelinkin ratsastajaa odottamaan ihan vain pari sekuntia ja sitten kehumaan jo oria, ettei ori tympäänny tehtävään. Tätä käynti tehtävää teimme vain noin kierroksen verran, kunnes annoin ratsukolle tehtäväksi mennä lyhyillä sivuilla mahdollisimman hidasta ravia, pitkillä sivuilla menemään lisättyä ravia ja tekemään joka kulmaan isohkot voltit harjoitusravissa. Tätäkin tehtävää tehtiin vain kierros ja se onnistui oikein nätisti! Ratsastaja selkeästi tunsi tämän orin hyvin, sillä hän oli niin sanotusti koko ajan askeleen hevosta edellä. Ennen laukkatehtävään siirtymistä teimme samat käynti- ja ravitehtävät toiseen suuntaan.
Viimeiseksi tehtäväksi ratsukko sai tehdä laukassa melko kulmikasta kahdeksikkoa, jonka keskellä tuli tehdä laukan vaihto aluksi ravin tai käynnin kautta. Aluksi ratsukko teki laukan vaihdot ravin kautta, mutta kolmannella kerralla ori malttoi jo hidastaa käyntiin ja nosti upeasti laukan käynnistä. Muutaman toiston jälkeen pyysin ratsastajaa kokeilemaan laukan nostoa pysähdyksestä. Tämä hieman tuotti hankaluuksia, mutta tämäkin onnistui! Ratsukko sai tehdä loppuverryttelyt itsenäisesti, kun samalla nopeasti vaihdoimme muutaman sanan valmennuksesta ja kiitin valmennettaviani.
Jälleen kerran olin Hukkapurossa valmentamassa Verseä ja tämän omistajaa. Tällä kertaa pidimme valmennuksen maneesissa ja päätimme jatkaa edelleen hieman temmon vaihteluilla ja siirtymisillä, mutta nyt mukaan tulisi muutamat pohkeenväistöt ja voltit. Tällä kertaa kiinnittäisin erityisesti huomiota täsmällisyyteen ratsukon yhteistyössä.
Ennen ratsukon saapumista maneesiin kerkesin juuri asettamaan maneesin jokaiseen kulmaan tötsät, sillä olin jo viime kerralla huomannut ratsastajan hieman luistavan kulmien täsmällisestä ratsastuksesta. Kun ratsukko saapui maneesiin, tervehdin ratsastajaa ja autoin tämän orin selkään. Pyysin ratsukkoa ottamaan aluksi käyntiä molempiin suuntiin ja sitten alkamaan ravailemaan hieman kumpaankin suuntaan voltteja tehden. Tällä kertaa Verse oli selvästi laiskemmalla tuulella, kuin viimeksi. Kehotin ratsastajaa pyytämään orilta selkeästi reippaampaa käyntiä ja ravia.
Kun alkuverryttelyt oli tehty, aloitimme tämän kertaisen tehtävän. Ratsukon tuli tehdä ikään kuin kahdeksikkoa kulmiin asetettujen tötsien avulla niin, että ratsukko tuli aina lyhyen sivun mitan, mutta kulmassa tötsän jälkeen käännettiin kohti toisen lyhyen sivun vastakkaista kulmaa. Pitkälle sivulle ei tässä kohtaa tultu siis ollenkaan. Ratsukon tuli aluksi jatkaa viime kertaista, eli lyhyillä sivuilla mahdollisimman rauhallista käyntiä, mutta aina kulmasta kulmaan mennessä mahdollisimman reipasta käyntiä. Muutaman toiston jälkeen tämä tehtiin ravissa ja mukaan lisättiin pysähdykset ja peruutukset lyhyen sivun keskikohdassa. En joutunut kertaakaan puuttuman ratsastajan täsmällisyyteen apujen suhteen, vaan tämä selkeästi osasi lukea orin ajatuksia. Muutaman toiston jälkeen muunsimme tästä laukkatehtävän, jossa laukka nostettiin heti tötsän jälkeen, maneesin keskellä vaihdettiin laukka ja hidastettiin raviin ennen kulmaa ja käyntiin ennen lyhyen sivun keskikohtaa. Verse tajusi tehtävän melko hyvin, mutta kerran se innostui tehtävästä niin, että ratsastaja joutui tekemään pääty-ympyrän orilla laukassa, että sai sen hidastamaan. Loppuverryttelyt ratsukko kävi tekemässä itsenäisesti maastossa.