Hukkapuro

virtuaalitalli / a SIM-game stable

Hollywood Hills

"Holly"

VH16-044-0194


holstein, tamma
ruunikko, 168 cm
s. 26.02.2015, 7v.

Maahantuoja Nikki VRL-14085
Omistaja Otterley Wilson VRL-12757

virtuaalihevonen / a sim-game horse

Kuvat © Haras de Hus,

Holly on reipas ja rempseä tamma, jota saa olla jatkuvasti toppuuttelemassa, kun se jostain innostuu. Tamma suhtautuu hyvin ennakkoluulottomasti uusiin paikkoihin ja ihmisiin ja se osaa olla kuin kotonaan paikassa kuin paikassa. Välillä tamma onkin todella utelias aivan rasittavuuteen asti suorittaessaan perusteellista ruumiintarkastusta hoitajalleen tai jäädessään ihmettelemään pihalle parkkeerattua traktoria tai tien laidassa nököttävää postilaatikkoa maastoretkellä. Ei Holly uusia tai outoja asioita yleensä säiky, vaikka äkillinen jäätyminen saattaisi siltä tuntua. Se vain tarvitsee pienen (tai ”pienen”) tuumaustauon ennen kuin voi jatkaa matkaa.

Hoidettaessa Holly on sosiaalinen ja utelias – ja välillä suorastaan raivostuttava. Tamma haluaa tehdä mahdollisimman läheistä tuttavuutta hoitajan kanssa, tutkia harjakoria ja mielellään myös samalla seurustella naapurin hevosen kanssa, mikäli tämä sattuu vain olemaan paikalla. Niinpä Hollyn hoitaminen varisinkin karsinassa on armotonta pyörimistä ja varpaiden varomista pois kavioiden alta. Huomattavasti helpommalla pääseekin, kun Hollyn vie hoitopaikalle harjattavaksi ja varustettavaksi, sillä silloin tamman saa tukevasti kiinni kahdelta puolelta. Toki silloinkin Holly mielellään kurottelee jokaisen ohikulkijan suuntaan rapsutusten tai muun huomion perässä. Varustaminen Hollyn kanssa voi olla myös melkoista häsläystä, mutta kyllä tamma on aina saatu varusteet päällä ratsastettavaksi ennemmin tai myöhemmin. Varsinkin suitsien laittamisessa saa olla tarkkana, ettei tamma vahingossa pääse vapaaksi, sillä Holly huomaa kyllä välittömästi, jos saa tilaisuuden lähteä omatoimisille tutkimusretkille.

Ratsuna Holly tuntuu aluksi hieman hyperaktiiviselta, sillä sen kanssa alkukäynneistä on turha haaveillakaan (ilman juoksutusta) ja keskittymiskykykin tuntuu olevan aivan vieras käsite. Kun Hollya koittaa pidättää, hipsuttaa tamma menemään epämääräistä käynnin ja ravin sekoitusta ja jossain vaiheessa sen hermot pettävät ja odotettavissa on jonkinlainen rodeoesitys suuntaan tai toiseen. Hollyn kanssa parasta onkin antaa tamman aluksi purkaa energiaa joko juoksuttamalla tai aloittelemalla verryttely kevyessä ravissa. Kun tamma on omasta mielestään valmis työntekoon, sen kyllä huomaa. Hollyn kanssa ratsastettaessa ylipäänsä on hyväksyttävä se, ettei mikään tule väkisin, vaan tamman kanssa on kyettävä neuvottelemaan ja taivuttelemaan se tahtoonsa (tyypillinen tamma siis…). Onneksi Holly kuitenkin on pohjimmiltaan varsin innokas ja motivoitunut hevonen, joka syttyy haasteista ja on sitä parempi, mitä vaativampia tehtäviä siltä pyytää.


Sukutaulu

i. Hollywood Boulevard evm
holst-ori, 170 cm, tummanruunikko
ii. Hollywood Blues evm
holst-ori, 164 cm, musta
ie. Crash and Burn evm
holst-tamma, 167 cm, ruunikko
e. Rodeo Queen evm
holst-tamma, 165 cm, ruunikko
ei. Rodeo Clown evm
holst-ori, 169 cm, musta
ee. Queen Bee evm
holst-tamma, 163 cm, ruunikko

Jälkeläiset

London Calling STC
holst-tamma
s.23.11.2016
i. Live and Let Die
Empire Wolf
holst-ori
s.07.09.2017
i. Erchirion
KTK-II, KRJ-II

Kilpailut

Painotuslaji: kouluratsastus
Koulutustaso: Grand Prix, 100cm

Holly kilpailee porrastetuissa kilpailuissa!

Kouluratsastus taso 11/10
Esteratsastus taso 6/4

Saavutukset

KRJ:n alaiset sijoitukset (23kpl)

12.01 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 4/25
12.01 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 5/40
01.02 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 2/30
02.02 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 3/30
02.02 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 3/34
05.02 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 1/30
05.02 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 5/30
05.02 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 7/49
10.02 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 5/30
11.02 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 6/40
13.02 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 1/30
14.02 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 4/30
17.02 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 1/30
18.02 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 4/40
18.02 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 5/40
20.02 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 2/40
22.02 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 5/58
22.02 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 6/40
24.02 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 1/40
24.02 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 1/43
27.02 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 5/40
02.03 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 5/30
11.03 2017 - KRJ - Grand Prix - kutsu - 5/35


Päiväkirja

19.03.2017 - Muutto Hukkapuroon

pk-merkintä - kirjoittanut Otterley

Olimme päättäneet ottaa Matthew’n kanssa pari viikkoa vapaata ja lähteneet viettämään aikaista kesälomaa Indianaan Yhdysvaltoihin. Majoituimme Mattin erään liikekumppanin loma-asunnossa, joka oli todellinen lukaali. Olin saattanut lomakuumeessa mennä lupaamaan, että hevoset saisivat unohtua loman ajaksi (en tietenkään kertonut, että olin velvoittanut tallimestarimme lähettämään raportin vähintään kolmesti päivässä, siitä miten tallilla oikein sujui). Matt kun tuntui tätä nykyä olevan vähän kyllästynyt hevosbisnekseemme, joka oli paisunut kymmenen hevosen harrastetallista täysmittaiseksi siittolaksi ja vähän ylikin… Niinpä oli parasta käyttäytyä hyvin tai armas aviomieheni saattaisi sulkea rahahanat, joilla koko sirkusta pidettiin yllä.

Pysyin lupauksessani todella hyvin, kunnes toiseksi viimeisenä lomapäivänä satuin aivan vahingossa näkemään mainoksen siitä, että Stratocaster nimisellä tallilla oli varsin houkuttelevia puoliverisiä myynnissä. Sainkin pistää kaikki suostuttelutaitoni peliin ennen kuin Matt lopulta taipui ja suostui jopa lähtemään seurakseni pällistelemään myytäviä hevosia. Ei liene mikään yllätys, etten tältäkään reissulta selvinnyt kotiin tyhjin käsin, vaan päivän päätteeksi olin tehnyt kaupat kahdesta hurmaavasta tammasta. ”Tuon vähän tuliaisia” viestini tallimestarille sai takaisin varsin värikkään ja julkaisukelvottoman vastauksen, sillä kyllähän meillä Suomessa oli kädet täynnä työtä ilman kahta uuttakin hevosta nyt, kun kevään varsontakausi lähestyi. Noh, nämä tammat nyt vain olivat sellaisia, ettei tilaisuutta voinut jättää käyttämättä – tai näin ainakin vakuutin itselleni.

Pari viikkoa kotiutumisemme jälkeen koitti vihdoin se päivä kun uudet tammani: Hollywood Hills ja Innuendo STC eli Holly ja Nadine saapuivat Suomeen. Olin pistänyt pojat hakemaan hevoslastia lentokentältä ja innosta hypähdellen odotin pihalla tammoja saapuvaksi. Parin viikon odottelun aikana olin ehtinyt keksimään jo vaikka mitä suunnitelmia tammojen varalle, enkä malttanut odottaa, että pääsin toteuttamaan niitä. Ensimmäinen etappi olisi viedä tammat Ratsuhevosten laatuarvosteluun, kunhan ne olisivat ehtineet kotiutua sopivan ajan ja olisin kerennyt tutustua molempiin kunnolla myös selästä käsin. Sen jälkeen olisi aika suunnitella jo tammojen ensimmäiset varsat, sillä molemmille tammoille löytyisi jo kotoa useampi sopiva ori. Kun aika olisi kypsä, olisi tammat hienoa käydä esittämässä myös Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa, mutta matkalla sinne voisi tulla vielä muuttujia, sillä eihän hevosten kanssa koskaan voinut sanoa mitään varmaksi. Renkaiden rahina hiekalla sai minut havahtumaan ajatuksistani, kun tuttu kuljetusauto kaarsi tallin pihaan.

Perillä ensimmäisenä trailerista asteli ulos Holly, joka oli hurmannut minut heti sosiaalisuudellaan ja eloisalla luonteellaan. Tamma heittäytyikin hieman dramaattiseksi ja hetken aikaa vain puhkui ja puhisi keskellä tallipihaa ennen kuin suostui seuraamaan tamman riimunnarun päässä olevaa Enriquea pois tieltä. Tämän jälkeen Joel talutti ulos huomattavasti hillitymmän Nadinen, joka tuntui hakeutuvan tutun laumakaverinsa Hollyn luo mahdollisimman nopeasti. Nadinessa olin ihastunut tiettyyn herkkyyteen, jota tamma huokui ja myös tämän suku oli tehnyt minuun vaikutuksen. Kasvattaja oli kuitenkin kertonut, että Nadine oli aika arka tamma, joten oli hyvä, että uudessa paikassa sillä oli tukena ja turvana tuttu hevoskaveri. Kaiken kaikkiaan Hollyn ja Nadinen matka Amerikasta Suomeen oli sujunut rauhallisesti ja ilman ongelmia. Molemmat tammat vaikuttivat väsyneiltä, mutta eivät erityisen stressaantuneilta ja hermostuneilta. Jo illalla tuntuikin siltä, että tammat olivat kotiutuneet uusiin karsinoihinsa (tietenkin vierekkäisiin), missä ne mutustelivat tyytyväisinä iltaheiniään.

24.09.2017 - KRJ Champions 2017 tunnelmia

pk-merkintä - kirjoittanut Otterley

Osallistuimme ensimmäistä kertaa Hukkapuron poppoolla nelipäiväisiin KRJ Champions kilpailuihin. Jo etukäteen oli tiedossa, että kilpailu tulisi olemaan kovatasoinen ja erityisen jännittävän siitä teki karsintasysteemi, jossa vain parhaat etenevät jatkoon. Vaikka yhtään titteliä ei tällä kertaa tullutkaan meille Hukkapuroon, olimme kuitenkin varsin tyytyväisiä kilpailuiden tulokseen. Erityisen hienoa oli myös nähdä kasvattimme Chocolatte Wolf palkittiin KRJ Senior Champion ja KRJ Supreme Champion titteleillä ja Wolf’s Outro KRJ Reserve Champion tittelillä. Jotain siis kasvatustyössä on selvästi kohdallaan.

Ensimmäinen kilpailupäivä sujui vielä suurimmaksi osin hieman lämmitellessä. Päivän hienoimman suorituksen teki Wolf’s Slash joka ylsi Young Champion luokan voittoon prosentein 74,706%, Seinor Champion luokassa myös Oldfinion Don Miro nappasi sijoituksen prosentein 77,647% ollen kovatasoisen luokan kolmas. Hevosistamme Hollywood Hills oli ainoa, joka karsiutui jo ensimmäisenä päivänä. Tamma säikkyi jotain tuomaripäädyssä niin paljon, että keskittyminen suoritukseen oli hyvin vaikeaa. Hollynkin kanssa kuitenkin saatiin hyväksytty suoritus 57,647% mutta se ei valitettavasti riittänyt jatkoon nuorten hevosten kovatasoisessa luokassa.

Toinen päivä sujui nuorten osalta hienosti, kun Rockford Wolf, Wolf’s Slash ja Innuendo STC ylsivät kaikki yli 70% tulokseen. Rockford sijoittui luokassa kuudenneksi ja Slash sekä Nadine mahtuivat myös kahdenkymmenen parhaan joukkoon. Maudin kanssa karsiuduimme täpärästi jatkosta, mutta suoritus olikin ollut mielestäni varsin epätasainen ja tuomariston pisteet siihen nähden armolliset. Varsinaisessa KRJ Champion luokassa jokainen hevosistamme paransi suoritustaan ja Wolf’s Almond (80,238%, 3. sija) ja Oldfinion Felissaar (74,524%) nappasivat hienosti ruusukkeet. Sernioreiden luokassa hevosemme suoriutuivat myös tasaisen varmasti, mutta parannettavaa jäi. Aamusta asti hieman jäykältä ja vaisulta tuntuneen Spectren suoritus jäi tasolleen hyvin vaatimattomaksi ja kilpailut orin kanssa päättyivätkin tähän päivään.

Kolmantena päivänä alkoi varsinkin nuorissamme jo tuntua pieni kilpailuväsymys. Yllättäen Innuendo STC pärjäsi tänään parhaiten päästen kahdenkymmenen parhaan joukkoon ja Wolf’s Slash sinnitteli vielä jatkoon 65,754% tuloksella. Rockfrod Wolfin suoritus oli hieman rikkonainen ja kiristyvässä kilpailussa se maksoi finaalipaikan. Champion luokassa kahtena ensimmäisenä päivänä alisuoriutunut Snakepit Wolf nousi vihdoin omalle tasolleen ja sijoittui luokassa kolmanneksi prosentein 78,333%. Myös Oldfinion Felissaar jatkoi varmasti eteenpäin kahdenkymmenen parhaan joukossa. Edellisenä kilpailupäivänä loistavan suorituksen tehnyt Wolf’s Almond, Wolf’s Mocha Moment ja Rockabilly Wolf karsiutuivat kuitenkin valitettavasti kaikki. Vaikka ratsastetut radat olivat perushyviä, ei suoritukset riittäneet enää finaalipäivään. Sama alavire jatkui myös senioriluokissa kun Céline Wolf selvitti ainoana tiensä jatkoon kohtuullisella 66,875% tuloksella. Tasaisesti tulosta tehneet Chocolate Chip ja Dark Calibra CTN tekivät tänään kilpailuiden kehnoimman ratansa ja samoin kuin vahvasti aloittanut Oldfinion Don Miro. Päivän tuloksia katsellessa kokemattomuus näistä karkeloista näyttikin hieman kostautuvan ja palautumisessa tuntui olevan ongelmia hieman jokaisella tiimissämme.

Finaalipäivä huipentui nuorten osalta musiikin tahdissa ratsastettavaan Kür-luokkaan, missä Wolf’s Slash oli 12. prosentein 65,952% ja Innuendo STC 63,571%. Vaikka sijat jäivätkin suhteellisen kauas, olin hyvin tyytyväinen nuortemme suorituksiin ja erityisesti Nadinen tasaiseen varmuuteen päivästä toiseen. Pääsarjassa Snakepit Wolf järjesti pienen yllätyksen sijoittumalla kolmanneksi prosentein 79,000%. Orin kanssa alkusarja oli tuntunut hyvin takkuiselta, mutta kaksi viimeistä kilpailua olivat nostaneet orin jälleen omalle tasolleen. Myös Oldfinion Felissaar teki hyvän suorituksen kahdenkymmenen parhaan joukkoon prosentein 64,600%. Senioreiden sarjassa omassa tiimissämme kilpaillut Céline Wolf ei ollut aivan parhaimmillaan ja olosuhteisiin nähden prosentit 66,333% ja 13. sija olivatkin kelpo suoritus. Jännitettävää ja juhlittavaa luokassa kuitenkin riitti, sillä Chocolatte Wolf ja Wolf’s Outro ottivat lopulta luokassa kaksoisvoiton. Muutenkin kilpailuiden aikana oli ilo seurata vahvaa Hukkapurolaisten edustusta läpi kilpailuiden.