Hukkapuro

virtuaalitalli / a SIM-game stable

Florinette

"Flora"

VH15-013-0010


oldenburg, tamma
mustankimo, 168 cm
s. 27.09.2014

Maahantuoja yersinio
Omistaja Otterley Wilson VRL-12757

KRJ-II

virtuaalihevonen / a sim-game horse

Kuollut 29.3.2016

Florinette on suurikokoinen oldenburg neitokainen, joka tuppaa herättämään huomiota sirolla ulkomuodollaan ja kauniilla mustankimolla värityksellään. Tamma, jota tuttava piirissä kutsutaan Floraksi, on perusluonteeltaan lempeä ja ihmisrakas tapaus, joka kuitenkin vaatii käsittelijältään hieman kokemusta. Hieman säpsystä tammasta kun ei koskaan voi mennä sanomaan varmaksi, mitä se milloinkin ajattelee.

Flora on peruskiltti hoidettava, mutta aloittelijoiden käsiin sitä ei passaa antaa. Vaikka tamma pääosin käyttäytyykin nätisti ja kunnioittaa ihmisiä, voi se milloin tahansa säikähtää jotain, jolloin tamma ei pahemmin kiinnosta jääkö jotain jalkoihin vai ei. Turvallisinta tammaa on hoitaa käytävällä, jossa sen saa kaksin puolin kiinni. Flora on suhteellisen herkkänahkainen, joten liian kovat ja pehmeät harjat tulee jättää suosiolla sivuun. Tamma näyttää luimimalla ja hampaitaan esitellen, jos harja on väärä, mutta siihen se sitten jääkin. Koskaan ei Flora tahallisesti ole ketään purrut tai potkaissut, mutta vahinkoja sattuu paremmissakin piireissä - eihän niitä kukaan voi välttää.

Floran suvusta löytyy ori nimeltä Founcoun, joka on haluttu nimi, kun kilparatsastajat etsivät itselleen uusia ratsuja, sillä se tunnetaan hyvänä kouluperiyttäjänä. Myös Flora on saanut osansa orin hyvistä geeneistä, mikä näkyy tamman taidoissa ja ratsastettavuudessa. Tamma on kevyt liikkeissään ja reagoi nopeasti ja herkästi apuihin. Tästä syystä se ei sovellu kokemattomien käsiin. Flora omaa kolme puhdasta ja tasaista askellajia, joissa ratsastajan on mukava ja äärimmäisen helppo istua. Tammalla kilpaillaan kouluratsastuksen parissa ja neidon taidot ovatkin mahdollistaneet sille pääsyn Grand Prix- tasolle asti. Jos ratsastaja tietää mitä haluaa ja osaa tätä pyytää, on tamma kuuliainen ja nöyrä ratsu, mutta ei GP-tason kilparatsukaan ihan mitä tahansa siedä - jos ratsastaja on aivan pallo hukassa, ei Flora viitsi tehdä yhtään mitään. Automaatiksi tammaa ei siis voi mennä haukkumaan. Esteitä tammalla hypätään pääosin vain mielenvirkistyksenä silloin tällöin, eikä tämä jalo neito tunnu moisten tikkujen ideaa edes ymmärtävän. Silti se ylittää halutut esteet, jos ratsastaja itse vie sen yli. Matkustajana toimiva ratsastaja päätyy helposti maistelemaan hiekkaa ja tekemään lähempää tuttavuutta esteen kanssa.

Kirjoittanut Minja.E


Sukutaulu

i. Florien evm
old-ori, 174 cm, mustankimo
ii. Founcoun evm
old-ori, 170 cm, musta
ie. Primary evm
old-tamma, 164 cm, rautias
e. Diamanda evm
old-tamma, 163 cm, musta
ei. Derothe evm
old-ori, 174 cm, mustankimo
ee. Herziana evm
old-tamma, 163 cm, musta

Sukuselvitys

i. Florien on 173cm korkea mustankimo oldenburgori, joka on vakuuttanut tasaisella suoriutumisella Prix St. Georges ja Intermediate I luokissa. Orin omistaja sekä ratsastaja uskovat vahvasti, että Florien tulee vielä nousemaan Grand Prix tasolle ja orille onkin povattu menestyksekästä kilpailu-uraa. Vasta 9-vuotiaalla orilla onkin tulevaisuus vielä edessä ja odotukset ovat suuret. Heti 3-vuotis kaudestaan asti Florien on herättänyt paljon kiinnostusta myös jalostusmarkkinoilla, mutta oman menestyksen myötä orin suosio on kasvanut vuosi vuodelta suuremmaksi.

ii. Founcoun on komea, musta 170cm korkea Oldenburg ori. Erittäin hyvästä työmoraalista ja tasaisenvarmoista suorituksista tunnettu ori on yksi tämän hetken parhaista kouluperiyttäjistä ja ori onkin varsin haluttu nimi suvussa. KTK-II palkinnolla palkittu ori on tuttu näky Saksan Grand Prix –luokissa ja löytyy Founcounilta kilpailukokemusta myös kansainvälisiltä radoilta. Orin jälkeläislistalta löytyy jo satoja hevosia, joista ilahduttavan moni on noussut kilpailemaan vaativimmissa kouluratsastusluokissa. Erityisesti Founcounin orijälkeläiset ovat pärjänneet hyvin myös kantakirjaustilaisuuksissa.

ie. Primary on siro 164cm korkea rautias oldenburgtamma. Ulkonäöltään Primary on varsin vaatimaton, eikä sen kapasiteettikaan ole päätä huimaava, mutta luonteensa puolesta tamma on täyttä kultaa. Yksityisomistuksessa itävaltalaisella ratsastajalla koko elämänsä ollut tamma on omistajansa silmäterä ja kaikista rakkain hevonen. Tamman kanssa on kilpailtu Vaativa A tasolla ja arkistoista löytyy myös kaksi keskinkertaista starttia PSG-luokassa. Primary on varsonut neljästi ja näistä varsoista Florien on ehdottomasti menestynein, muiden ollessa käytössä lähinnä pienten luokkien kilparatsuina.

e. Diamanda oli 163cm korkea, ruunikko oldenburg tamma. Luonteikkaana ja erittäin tammamaisena hevosena pidetty Diamanda oli todellinen diiva, mutta myös erittäin lahjakas kouluratsu. Intermediate I ja II luokissa hurmanneelta tammalta ei kilpailuntahtoa puuttunut. Diamanda keskittyi elämänsä aikana pitkälti kilpailu-uraan, joten varsoja tammalle jäi vain neljä. Tamma menehtyi 18-vuotiaana ähkyyn. Diamandan jälkeläisistä Florinette on ainoa vaativiin koululuokkiin noussut. Tamman ainoa orijälkeläinen kantakirjattiin II-palkinnolla, mutta päätettiin lopulta ruunata 5-vuotiaana liian hankalan luonteen takia.

ei. Derothe oli raamikas 174cm korkea mustankimo oldenburg ori. I-palkinnolla kantakirjatun orin tulevaisuus näytti vielä orin 4-vuotiskaudella varsin lupaavalta, mutta valitettavasti ori loukkasi jalkansa laitumella, eikä enää kuntoutunut kilpailukäyttöön. Arvostetusta koulusuvusta tuleva, hyvärakenteinen ja hyväkäytöksinen ori pääsi kuitenkin jalostuskäytöön ja osoittautui hyväksi kouluperiyttäjäksi, jonka varsoilla on lähes poikkeuksetta todella lennokkaat ja elastiset liikkeet. Varsoja Derothelle kertyi n. 150 ennen kuin ori lopetettiin vanhan jalkavaivan aiheuttamien ongelmien vuoksi.

ee. Herziana oli 163cm korkea ruunikko oldeburgtamma. Sähäkkä ja ketterä tamma ihastutti erityisesti kenttäratsastuksessa ja tamma pärjäsikin erityisesti maasto-osuuksilla hyvin nopeutensa ja rohkeutensa ansiosta. Herzianan suvusta löytyy paljon englantilaista täysveristä, mikä ei jäänyt epäselväksi tamman luonteesta tai ulkonäöstä. Herziana sai elämänsä aikana kuusi varsaa, joista Diamanda on ainoa kouluradoilla esiintynyt. Muuten tamman jälkeläiset ovat kunnostautuneet enemmän kenttäratsastuksen parissa. Herziana menehtyi 24-vuotiaana vanhuuden vaivoihin.

Jälkeläiset

Vino Tinto Wolf
old-ori
s.10.05.2015
i. Torrevinos GER
Florence Wolf
old-tamma
s.04.07.2015
i. Grizzel's Showman
Hukkapuron Warwick
old-ori
s.06.09.2015
i. Walkenounz
KRJ-II
Lord Florian Wolf
old-ori
s.10.12.2015
i. Lord Spitfire

Kilpailut

Painotuslaji: kouluratsastus
Koulutustaso: Grand Prix, 100cm

Flora kilpailee porrastetuissa kilpailuissa!

Kouluratsastus taso /0
Esteratsastus taso /0
Kenttäratsastus taso /0
Valjakkoajo taso /0

Saavutukset

25.03.2016 KRJ-II palkinto kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa
7,5 + 40 + 20 + 20 + 9 = 96,5 p. / KRJ-II - tilaisuus)


Päiväkirja

09.02.2016 - Minja liikutti Floran

pk-merkintä - kirjoittanut Minja.E

Flora oli minulle ennestään tuttu tapaus, joten otin innolla vastaan Otterleyn pyynnön, että kävisin moikkaamassa tammaa tämän ollessa itse hoitamassa asioita. Saavuin intoa puhkuen tallille, mutta heti alkuun sain kokea takapakkia. Tallissa ei ollut ketään, eikä minulla ollut mitään tietoa kyseisen tammankaan olinpaikasta. Kipitin ympäri tallialuetta, kunnes vastaan tuli nainen. Kysyin tältä hieman neuvoja ja hetkessä intoni kasvoi takaisin alkulukemiin. Kävin hakemassa tamman sisälle ja ennen harjausta tutustuin tammaan hieman rapsutteluiden avustamana. Kun Flora alkoi vaikuttaa siltä, ettei välitä enää pahemmin minusta, aloin harjaamaan sen valkeaa karvapeitettä pitkin vedoin. Olin kysynyt Otterleyltä luvan satulaan kiipeämiselle ja myöntävä vastaus oli ollut oikea lottovoitto – olihan siitä hetki vierähtänyt, kun viimeksi olin istunut gp- tasoisen hevosen selässä.

Talutin tamman kentälle ja kapusin varovaisesti selkään. Suomenhevosten jälkeen tämä lähes 170 senttinen hevonen tuntui jättiläiseltä, eikä maakaan olisi voinut enää olla kauempana. Ensimmäiset askeleet oli kaikista pelottavimpia, mutta pikku hiljaa osasin rentoutua tamman selässä. Kävelimme kaikessa rauhassa hetken aikaa, kunnes uskaltauduin siirtämään tamman raviin. Floralla oli isot, mutta yllättävän tasaiset ja pehmeät liikkeet, joiden myötä varmuuteni selässä pysymisestä kasvoi koko ajan. Pyörittelin tammaa ympyröillä ja tein sillä ties minkämoisia kiemuroita, kunnes se alkoi vaikuttaa tarpeeksi vetreältä itse työskentelyyn. Mitään hienouksia en tamman kanssa viitsinyt aloittaa, joten hetken mietinnän jälkeen päädyin tekemään aivan tavallisia juttuja, kuten pohkeenväistöjä ja siirtymisiä. Flora suoritti kaiken ilman ongelmia, mutta heti jos oma keskittymiseni herpaantui, loppui kunnon työskentely siihen paikkaan. Tamman kanssa oli siis aivan turha yrittääkkään jäädä matkustajaksi. Pyörimme kentällä lähes tunnin verran tehden erilaisia liikkeitä ja suorittaen jopa loppuverryttelyt, kunnes lopetimme. Tiputtauduin tamman selästä alas ja talutin sen talliin, jossa hoidin neitokaisen takaisin kuntoon ja vein ulkoilemaan. Vielä ennen lähtöäni kirjailin tamman karsinan oveen lapun Otterleylle, jossa kiitin hevosen lainasta ja kehuin tämän aivan maasta taivaisiin. Ties vaikka lainaisin joskus uudelleenkin!