Hukkapuro

12.02.2025 - Perusteiden tarkistusta

Emman valmennukset ovat tunnettuja siitä, että ne aloitetaan aina perusteista. Se oli Elliotin mielestä tylsää, sillä mies tiesi jo valmiiksi ettei tänään ollut mikään poikkeus. Sentään hevosvalinta lohdutti vähän, koska Bono oli hevonen, jonka kanssa oli aina kiva tehdä töitä. Elliot vaikutti hyväntuuliselta istuessaan Bonon satulassa, vaikka Emma itsekin epäili miehen pitävän valmennuksia välillä liian yksinkertaisina. Mutta Emma oli päättänyt olla tinkimätön. Kunnollinen pohjatyö oli kaiken kehityksen perusta.

“Aloitetaan ihan vain käyntityöskentelyllä. Suoruutta ja tuntumaa. Bono saisi vähän keskittyä tähän eikä tuijottaa jokaista kentän laitaa kuin se aikoisi syödä sen suupalaksi,” Emma aloitti napakasti aivan kuin olisi käskenyt ponikoululaisia käskemään ratsunsa liikkeelle ensimmäisellä ratsastustunnilla. Elliot huokaili. Käyntityöskentelyä... Oliko mitään tylsempää olemassakaan.

Bono asteli määrätietoisesti, mutta sen korvat pyörivät kuin tuulimylly. Ori oli selvästi vireällä tuulella, eikä Emma aikonut päästää ratsukkoa liian helpolla. Varsinkin, kun näytti siltä, että Elliot Bonon selässä yritti myös laiskotella.

“Kun sinä alat ratsastaa ja Bono alkaa kuunnella, jatketaan siirtymisiin. Haluan nähdä teräviä, mutta silti pehmeitä siirtymisiä. Ei mitään puolivillaista", Emma kuittasi terävästi ja Elliotin oli pakko ryhdistäytytä.

Bono vastasi apuihin tunnollisesti, ja vaikka alkuun Emma huomautti siirtymisten olevan hivenen kiireisiä, paransi ratsukko suoritustaan nopeasti.

“Parempi, paljon parempi. Nyt keskitytään tähän, ja ensi kerralla lisätään sitten kerrokssia. Mutta ensin nämä perusasiat pitää saada täydellisiksi.”

Elliot nyökytteli, mutta pyöräytti silmiään Emman pendattisuudelle heti, kun valmentajan silmä vältti.

13.03.2025 - Kokoamisen hienosäätöä

Emma oli jälleen kentällä ennen Elliotia, ja aivan liian innokkaan näköisenä miehen mielestä. Elliot ei aina ymmärtänyt, miten Emma pystyi innostumaan niin yksinkertaisista asioista. Kokoaminen oli päivän sana, ja se oli myös aihe, johon Elliot suhtautui hieman kärsimättömästi. Mies olisi mielellään tehnyt Bonon kanssa kaikkein vaativimpia liikkeitä ja iloinnut orin voimasta ja vauhdista, mutta Emma piti kiinni perusteista.

“Hyvä kokoaminen on kuin tiukkaan pakattu vieteri. Energia säilyy, mutta liikkeen laatu ei kärsi. Bonolla on taipumusta jäykistyä, jos siltä vaaditaan liian paljon liian nopeasti,” Emma saarnasi samalla, kun Elliot yritti parhaansa mukaan lämmitellä Bonoa kevyessä ravissa. Tottakai valmentajalla oli pointti ja Ellliot tiesi, että saattoi joskus itse sortua oikaisemaan perusasioissa. Sen takia hänet kai Emman valmennukseen oli laitettukin.

Aluksi Emman mielestä Elliotin ja Bonon meno oli jälleen turhan hätäistä. Bono kyllä kuunteli, mutta Emma huomasi heti, ettei Elliot ollut oikeasti läsnä tehtävässä.

“Elliot, sinä ratsastat nyt liian ronskisti. Se on hyvä asia, että Bono tekee hommia, mutta se tekee niitä tällä hetkellä vain vähän sinne päin. Rentoutta ja herkkyyttä lisää ja sitten kokeillaan uudelleen.”

Turhautuneena Elliot kuitenkin ryhdistäytyi ja keskittyi täysillä tehtävään. Bono alkoi vähitellen koota itseään juuri oikealla tavalla. Kokoaminen ja laukannostot paranivat merkittävästi, vaikka Emman mielestä tekemisessä oli vielä hiomista.

“Hyvä, nyt se alkaa näyttää siltä kuin pitääkin. Tiedän, että tämä ei ehkä ole sinulle se hauskoin tapa ratsastaa, mutta se toimii,” Emma lisäsi lopuksi tyytyväisenä, vaikka hänen ilmeensä pysyikin asiallisena.

22.03.2025 - Suora hevonen

“Tänään haluan nähdä suoraa hevosta. Ei pientäkään vinoutta, ei mitään lipsumista. Jos Bono ei ole suora, se on sinun vastuullasi korjata se, Elliot,” Emma aloitti tuttuun tyyliinsä jämäkästi ja suoraviivaisesti. Elliot nyökkäili ja vaikutti keskittyneemmältä kuin aiemmissa valmennuksissa. Jos joku olisi kysynyt, niin ei häntä ehkä olisi huvittanut myöntää, mutta mies oli kyllä huomannut asioiden parantuneen hänen perusratsastuksessa sen jälkeen, kun hän oli aloittanut Emman valmennukset. Eikä vain Bonon kanssa, vaan ohjeet kantoivat myös muiden hevosten ratsastukseen. Ihan periaatteesta Elliot kuitenkin huokaisi vähän.

Alkulämmittely sujui tuttuun tapaan, mutta heti kun Emma näki vinoutta, hän huomautti siitä ääneen. Elliotista tuntui, että mitä paremmin Emma tunsi ratsukoon, sen tarkempi ja vaativampi valmentaja hän oli. “Keskity nyt kunnolla. Jos Bono ei liiku suoraan, se ei myöskään liiku kunnolla. Sinun pitää olla se, joka ohjaa tätä junaa.”

Elliot teki parhaansa, mutta Emman käskytys ja huomauttelu alkoi vähitellen ärsyttää miestä. Tämä Emma oli oppinut ratsukosta. Välillä vaadittiin Elliotin puskemista ärsyyntymiseen asti, jotta hän keskittyi ja todella yritti antaa kaikkkensa. Ja kun Elliot todella keskittyi, alkoi Bonokin suorittaa lähes täydellisesti.

“Hyvä! Nyt se näyttää paljon paremmalta. Muista pitää kontrolli ja älä anna Bonolle yhtään siimaa, muuten se tekee juuri niin kuin haluaa. Mutta tänään on oikeasti tullut edistystä, jatka näin,” Emma nyökkäsi hyväksyvästi, vaikka tiedosti jo mielessään seuraavat kehittämiskohteet.