Hukkapuro

Soni on varsin leppoisa ja jopa ruunamainen ori, joka muistuttaa luonteeltaan paljon emäänsä. Kaikkien kanssa hyvin toimeen tuleva ori on helppo käsitellä ja se suhtautuu varsin käytännöllisesti tilanteeseen kuin tilanteeseen. Niinpä Sonin totuttaminen uusiin asioihin on ollut äärimmäisen helppoa, sillä ori harvoin jännittää tai pelkää juuri mitään. Sonin kanssa mutkaton elämä harvemmin aiheuttaa stressiä, sillä ori sopeutuu hyvin uusiin paikkoihin, tulee toimeen tarhassa ja laitumella hevosen kuin hevosenkin kanssa ja melkeinpä orin luottaisi jopa lasten käsiin, mitä hoitamiseen tulee.

Sonin kanssa karsinassa ei tarvitse stressata ja orin voi pitää huoletta irtikin, jos niin tahtoo. Se nimittäin seisoo leppoisasti paikallaan, eikä juuri välitä siitä, mitä hoitaja puuhailee tai mitä tallissa muuten tapahtuu. Sonille saa tehdä oikeastaan mitä tahansa ja se hyväksyy sen tyynen rauhallisesti. Niinpä harjailun lisäksi peseminen, klippaaminen ja muu puunaaminen on sujunut ongelmattomasti heti ensimmäisestä kerrasta asti. Niinpä Sonin kuntoon laittaminen on yleensä helppo ja nopea homma, sillä varusteidenkaan laiton kanssa ei tarvitse turhia tapella. Taluttaessa Soni kulkee säyseästi vierellä, eikä kiinnitä juuri huomiota muihin hevosiin, vaikka niitä tulisi vastaan. Välillä ori saattaa harhailla kohti heinäkasoja tai lähintä nurmialuetta, mutta palaa kyllä nopeasti ruotuun, kun vähän muistuttaa.

Ratsastettaessa Soni voi vaikuttaa aluksi hieman uneliaalta tai laiskalta. Niinpä orin kanssa eniten töitä saa tehdä siinä, että oriin saa vähän vauhtia ja terävyyttä. Soni on kiltti ja rauhallinen hevonen, jonka selkään voisi laittaa vaikka aloittelijan, mutta vaatii taitoa, että orista saa esiin koko sen täyden potentiaalin. Soni nimittäin ei anna mitään ilmaiseksi, vaan ratsastajan on osattava pyytää juuri oikealla tavalla, jotta Soni aktivoituu ja reipastuu ja siitä kuoriutuu lopulta upea kouluratsu. Soni sopiikin parhaiten ratsastajalle, joka hyväksyy sen, ettei ori välttämättä ole kaikkein energisin ja lennokkain, vaan sen kanssa asiat pitää tehdä hitaammin. Usein radalla Sonin tyyneys on kuitenkin kääntynyt eduksi, kun ori näyttää juuri sopivan rennolta ja itsevarmalta, eikä pyri kiirehtimään.