Hukkapuro

31.05.2015 - Kesälaitumelle!

Petun, Humurin ja Liamin kesäloma alkoi tänään, kun koko orikolmikko suuntasi yhdessä Metsälammen kesälaitumelle. Orit ovatkin kesälomansa ansainneet, sillä kevät on ollut varsin kilpailuiden täyteistä aikaa koko kolmikolle. Kun ponien kanssa pihatossa asuvat suokkiorit Riku ja Turokin ovat muualla kesän ajan, on tarkoitus laajentaa pihattoa siten, että tallin isoksi kasvanut poikamieslauma mahtuu vielä syksylläkin asustelemaan saman katon alla sulassa sovussa ja ehkä mukaan mahtuu vielä ainakin yksi uusi tulokas…

Metsälammelle poneja viemään lähtivät Linda, Lotta sekä tallin uusi espanjalainen hevostenhoitaja Enrique, sillä itse olin Paulan kanssa viemässä samaan aikaan Turoa ja Rikua toisalle. Enriquen mukaan kaikki kuitenkin sujui hyvin, vaikka varsinkin porukan pienin eli Petu oli ollut varsin virtaa täynnä. Onneksi Lotta on työskennellyt ponin kanssa jo iät ja ajat, joten tyttö osasi aavistaa orin metkut varsin hyvin. Liam ja Hurmuri käyttäytyivät hieman rauhallisemmin, mutta heti vapaaksi päästyään orit kyllä pistivät ilmeisesti melkoisen rallin pystyyn.

30.06.2015 - Sijoitus KRJ-Cupissa!

Hurmuri on saanut onnellisesti laiduntaa ja lomailla lähes koko kesäkuun Metsälammella, joten odotukset kesäkuun KRJ-Cupista eivät aivan päätä huimanneet. Poni kun oli laidunkauden ansiosta pyöristynyt niin, ettei satulavyökään meinannut ulottua kiinni asti ja ensimmäiset treenit olivat pitkän loman jälkeen melkoisen tahmeat, kun kävin ratsastamassa orilla Metsiksen kentällä. Koska kyseessä kuitenkin on melko tärkeät suurkisat KRJ-laatuarvostelua ajatellen ja vielä kaikenlisäksi kotikisat, oli Hurmurin kanssa lähdettävä kokeilemaan onnea joka tapauksessa.

Onneksi viikon säännöllisen (joskin aika kevyen) treenailun jälkeen Hurmuri tuntui taas omalta itsepäiseltä, mutta kuitenkin lopulta reippaalta itseltään ja varsinkin kilpailupäivänä oli fiilis orin selässä erittäin hyvä. Ehkä ponin korvaan kuiskutellut lupaukset siitä, että kisojen jälkeen ori pääsisi takaisin laitumelle lomailemaan, saivat Hurmurin käyttäytymään tavallista yhteistyökykyisemmin. Niinpä Helppo B:n rata menikin täysin nappiin ja sijoituimme kolmanneksi suuressa 250 ratsukon luokassa!

31.10.2015 - Match show Breawassa

Näyttelymaailma on jäänyt melko vieraaksi minulle, mutta Hurmurin ansiosta siihenkin on tullut pikkuhiljaa perehdyttyä. Ei se kehässä poseeraaminen vieläkään aivan luonnostaan tule, mutta onneksi Hurmurilta löytyy charmia sen verran, että esittäjä jää helposti komean ponin varjoon. Tänään kävimmekin Hurmurin kanssa Breawassa newforestinponeille järjestetyssä match showssa ihan vain kokeilemassa onneamme. Oli mahtavaa nähdä myös muita nyffiomistajia, sillä viimeaikoina nyffi-innostus on ollut meillä päin kasvusuunnassa, sillä olihan talliin tulossa lähiaikoina uusi nyffivarsa. Tästä riittikin jutunjuurta hyvin koko näyttelypäiväksi, sillä saimmekin olla paikalla alusta loppuun asti. Hurmuri nimittäin voitti oman luokkansa ja sai PUN1 palkinnon. BIS-kehässäkin kaikki meni aivan putkeen ja lopulta Hurmuri pokkasi itselleen myös BIS1 palkinnon! Ehkä Hurmurin kanssa pitäisi käydä useamminkin näyttelyissä katsomassa, miten käy, sillä oripojan menestys yllättää aina.

16.01.2016 - Kouluvalmennus Metsälammella

Hurmuri vaikutti alkutunnista todella tahmealta, ja jouduit tekemään paljon töitä saadaksesi orin liikkeelle. Tiheään tehdyt siirtymiset ja temponvaihtelut ravissa auttoivat Hurmuria ottamaan enemmän takajalkojaan käyttöön. Ratsastuksen tuli olla jatkuvasti aktiivista ja eteenpäinvievää - nyt ei saanut jäädä matkustelemaan! Istuntasi oli ryhdikäs, mutta huomasin tunnin aikana sen kallistuvan hieman turhan paljon sisäuralle. Pyysin keskittymään istunnan suoruuteen, sillä oman istuntasi tasapainopiste vaikuttaa suoraan ratsuusi. Ratsastit Hurmuria napakasti ja yhteistyönne vaikutti melko sujuvalta! Erityisen iloinen olin siitä, kuinka hyvin suoriuduitte monelle ratsukolle hankalista pohkeenväistöharjoituksista. Eleettömässä ratsastuksessa olisi vielä kehittämisen varaa, mutta tällä tunnilla hankaluudet saattoivat johtua ratsusi alkutunnin tahmeudesta. Kiitokset tuntiosallistumisesta! Oli mukava seurata yhteistyönne kehitystä valmennuksen aikana!

28.02.2016 - Kisatalli Mangon match show

Tänään reissasimmekin kunnon ryhmä rämän kanssa Kisatalli Mangoon, missä järjestettiin leikkimielinen match show. Pääasiassa tarkoitus oli hankkia tallin nuorisolle hieman matkustuskokemusta ja samalla opetella näyttelykehässä käyttäytymistä, mutta pääsi mukaan myös pari vanhempaa konkaria lähinnä nuorison henkiseksi tueksi. Apukäsiksi lähtivät tuttuun tapaan Linda ja Lotta ja kuskiksi tallityöntekijämme Joel, jolta hevosrekan ajaminen sujuu paremmin kuin allekirjoittaneelta. Miekkosen ja tyttöjen avustuksella koko match show päivä sujuikin loistavasti ja vierailumme Mangossa oli jälleen kerran todella mukava.

Näyttelykonkarimme Hurmurin kanssa ei pienet match showt enää tuntuneet missään ja ori käyttäytykin koko päivän ajan mallikkaasti näyttäen hyvää esimerkkiä nuoremmille. Toki oripoika silloin tällöin haikaili tammojen perään, mutta palasi kyllä ruotuun heti kun käskettiin. Hurmurin pariksi osui ratsuponi nimeltä A.D. Silver King. Tuomarin mukaan pari oli todella tasaväkinen, mutta lopulta vaaka kääntyi kilpailijan puoleen ja Hurmurille jäi sininen nauha. Sinisten kehässä Hurmuri tuli kolmanneksi.

Tuomarin kommentit: Pari oli hyvin tasainen, mutta lopulta Jannican suloinen ratsuponi nappasi punaisen nauhan kivalla värillään. Molemmat ponit olivat oikein kilttejä halinalleja, joten siksi tämän parin kanssa kului eniten aikaa..

27.05.2016 - Maastorekti Mustasuolla

Mustasuon pihalla Hurmuri tuli varsin ryminällä ulos trailerista. Poniori tuntui olevan onnensa kukkuloilla, kun matkaan oli lähdössä sen lisäksi varsin viehkeää tammaseuraa ja niinpä se pistikin parastaan heti alusta asti. Silmiäni pyöritellen varustin orin trailerin luona ja yritin olla välittämättä sen alituisesta steppailusta ja hirnahteluista. Mietin, oliko sittenkään ollut hyvä idea lähteä Hurmurin kanssa reissuun, vaikka toisaalta tunsin kyllä poniorini jo kuin omat taskuni, eikä orin käytöksessä ollut mitään kovin yllättävää.

Kun kaikki olivat valmiina, lähdimme tallin pihasta liikkeelle käynnissä. Päästyämme kapeahkolta polulta oli aika siirtyä raviin. Hurmurilla oli poikkeuksellisesti vauhti päällä, eikä sitä kerrankin tarvinnut hoputella eteenpäin. Ori oli tainnut iskeä silmänsä edempänä jonossa kulkevaan kauniiseen Ciara tammaan, jonka rinnalle se koittikin kovasti keulia koko ravipätkän ajan. Voisi jättää salilla seuraavan käsipäivän väliin, tuumin roikkuessani Hurmurin ohjista välillä koko painollani. Onneksi alun innostuksen jälkeen Hurmurinkin meno lopulta tasaantui ja sain hetkeksi hengähtää. Tätä autuutta ei kuitenkaan kestänyt kauaa, kun yhtäkkiä kimo suomenhevostamma loikkasi pois jonosta pudottaen ratsastajansa. Olin varma, että se olisi menoa nyt, mutta Rinja-tamma jäikin säikähtämisensä jälkeen rauhallisesti jonon vierelle odottamaan, että ratsastaja pääsee takaisin selkään. Jos tamma olisi lähtenyt karkuteille, olisi Hurmuri varmasti lähtenyt tamman perään. Kun ratsastaja oli jälleen hevosensa selässä, pääsimme jatkamaan matkaa.

Pian edessä oli iso mäki, jonka juurella maaston vetäjä pysähtyi hetkeksi antamaan meille ohjeita siitä, kuinka mäen yläpuolella on tiukka käännös, ellei halua päätyä jokeen. En itse kuitenkaan ollut tästä kovin huolissaan, sillä Hurmuri on varsin ketterä askelissaan, eivätkä tiukatkaan käännökset aiheuta sille ongelmia. Todellisuudessa meillä ei sitten ollutkaan mitään hätää, kun Hurmuri päätti hyytyä jo kesken mäen (tämä kohta muistutti jo liikaa työntekoa) ja sain lopulta hoputtaa oria, jotta pääsimme ylös asti, emmekä jääneet jumiin mäen keskelle.

Ylhäällä, kun olimme vihdoin saaneet sen edellä innokkaammin kulkeneen jonon kiinni, jatkoimme vielä pienen pätkän laukassa. Alun sählääminen ja jyrkkä mäki olivat verottaneet Hurmurin energiaa sen verran, että vihdoin ori alkoi olla miellyttävää maastoseuraa. Niinpä se laukkailikin varsin leppoisasti jonon jatkona ja ehdin vihdoin hengähtää ja nauttia hieman maisemistakin. Ennen autotietä hidastimme käyntiin ja päästessämme tien kohdalle, ohi pyyhälsi iso rekka. Jotkut hevoset hieman säikkyivät, mutta Hurmuri ei siitä juuri korvaansa lotkauttanut. Kun autoja ei ollut näkyvissä, ylitimme tien tiiviissä jonossa ja suuntasimme sitten takaisin tallille. Perillä tarjolla ollut kylmä juotava kyllä maistui ja maastoreissusta jäänyt fiilis oli mukava, vaikka huomenna kädet saattaisivatkin olla hieman jumissa. Ehdottomasti kyllä osallistun Mustasuon maastoihin uudestaankin, mutta ehkä eri ratsun kanssa…