Hukkapuro

virtuaalitalli / a SIM-game stable

Anelie GER

"Nelli"

VH06-066-5352


brandenburg, tamma
punaruunikko, 163 cm
s. 28.01.2009

Maahantuoja Neea, Haapsalu
Omistaja Otterley Wilson VRL-12757

KRJ-II

virtuaalihevonen / a sim-game horse

Kuvat © Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan,

Kuollut 7.7.2016

Anelie on luonteeltaan iloinen ja terveen utelias tamma, joka tykkää miellyttää ihmistä niin hoidettaessa kuin ratsunakin - toisaalta Nellistä löytyy se vauhdikaskin puoli, joka ei pelkää mitään!

Nelli antaa kenen tahansa hoitaa itseään ilman ongelmia. Kaviot se nostaa siivosti ja pitää ne itse ylhäälläkin, mahan alta harjaaminen ei häiritse ja kuolaimetkin tamma ottaa suuhunsa mielellään tietäessään että pääsee sitten ulkoilemaan. Pitkistä harjaussessioista Nelli ei tosin välitä, ja vaikka sitä peseminen ei muuten haittaakaan, kyllästyy se pitkään jatkuneeseen vedellä läträämiseen ja alkaa pärskiä mielenosoituksellisesti ja vaihdella painoa jalalta toiselle tiuhaan tahtiin. Talutettaessa tamma usein alkuun intoilee ja meinaa unohtaa että taluttajan päälle astelemista pitäisi varoa, mutta kun taluttaja muistuttaa olemassaolostaan niin ei Nelli mitään tee - kuikuilee vain kaula pitkällä ympärilleen eikä kummemmin katsele mihin kävelee, jolloin taluttajan pitää katsoa tammankin puolesta missä tallustelee.

Ratsastaessakin Nelli on usein niin innoissaan että kävelyalustan katseleminen ei todellakaan kuulu sen suurimpiin intresseihin. Ratsastajaakin se kuuntelee vähän hajamielisesti, mutta kun kentän ympäristö on tarkistettu pariin kertaan niin sen keskittymiskyky alkaa suuntautua oikeisiin asioihin. Sitten tamma onkin mukavan herkkä ratsu joka reagoi hyvin pieniinkin apuihin.

Kouluratsuna Nelli on parhaimmillaan ja tammalla onkin monen koulutuomarin suunnasta kehutut askellajit ja se kantaa itseään luonnostaan hyvin. Välillä kouluradalla on kuitenkin tamman mielestä turhan tylsää ja ratsastaja saakin nähdä vaivaa, että tamman saa esiintymään tarpeeksi innokkaasti ja energisesti parhaita prosentteja varten. Esteradalla Nelli sen sijaan leijailee esteiden ylitse korkealta ja esteiden väleissä kovaa - niinkin innoissaan että martingaali on hyvinkin tarpeellinen väline ja puolipidätteetkin erittäin suositeltavia. Kovan vauhdin takia puomit kuitenkin välillä kolisee varsin herkästi alas. Parhaimmillaan tamma on esteradoilla jotka vaativat tiukkoja käännöksiä kovassakin vauhdissa, kun taas lyhytväliset sarjat tuottavat joskus turhankin ilmavasti loikkivalle tammalle enemmän ongelmia.

Maastossakin Nelli pursuaa energiaa, mutta ei taaskaan vilkuile turhan paljoa minne ja millaisella alustalla menee, koska ympäristö on paljon kiinnostavampi! Ratsastajan tulee siis pitää huoli suunnasta ja vauhdistakin, jottei Nelli päästele innoissaan liiankin täysillä ja väsytä itseään heti alkumatkasta. Maastossa kävelemiseen tai hitaaseen ravailuun Nelli ei suostu ilman hännän viuhtomista ja pään heittelyä, mutta tyytyy kyllä kohtaloonsa lopulta kun on vähän kokeillut miten kärsivällisesti ratsastaja jaksaa pidättää. Maastoesteradoilla Nellin mielenkiinto sentään kohdistuu esteisiin enemmän kuin mihinkään muuhun, mutta askeliensa sopivuutta esteiden väleihin se ei kyllä malta tarkkailla, vaan siitä saa ratsastaja huolehtia.

Nellillä kilpaillaan välillä myös valjakkoajossa, jossa se yrittää aina painella yhtä vauhdikkaasti kuin ratsastajan istuessa selässäkin. Edelleenkin tamma kuitenkin kuuntelee kuskia kun malttaa keskittyä, ja on kaikilla valjakkoajon osuuksilla aina nopea. Tarkkuuskokeista Nelli tykkää eniten, koska saa mennä suht vauhdikkaasti ja tehdä vaihtelevia tehtäviä sisältäen tiukkoja käännöksiä. Koulukokeissa Nelli kyllästyy yhtä helposti kuin kouluratsastuksessakin, ja kestävyyskokeessa painelee jälleen täydellä vauhdilla eteenpäin.

Kisoissa Nellillä vasta onkin tarkkailtavaa, eikä se malttaisi varustettaessakaan vain rauhassa töröttää paikallaan. Verryttelyyn asti selvittyään se alkaa hiljalleen rauhoittua, kun paikat kuitenkin ovat jo vähän tutumpia, eikä se kisaradalla tarkkaile kuin hetken ympäristöään ennen kuin tajuaa että on tosi kyseessä ja pitää tehdä parhaansa - minkä se sitten todellakin tekee huolella! Kisoihin lähtö ei tuota Nellin kanssa pienimpiäkään ongelmia, se on tottunut matkustaja ja tykkää trailerissa töröttäessään katsella maisemia kaikessa rauhassa.

Kirjoittanut Amar


Sukutaulu

i. Ignatz Friedrichshafen evm
brand-ori, 163 cm, rautias
ii. Hildebrand of Bruchsall evm
brand-ori, 164 cm, rautias
ie. Wibeke IV evm
brand-tamma, 164 cm, rautias
e. Gladbeck Roswitha evm
brand-tamma, 161 cm, vaaleanpunarautias
ei. Konstanz Heinrich evm
brand-ori, 165 cm, musta
ee. Lauenburg Reinhilde evm
brand-tamma, 164 cm, rautias

Sukuselvitys

i. Ignatz Friedrichshafen on Puolassa 1-vuotiaasta asti asunut, rautias, brandeburg ori, jolla korkeutta on 163cm. Monipuolinen ori on kilpaillut niin kouluratsastuksessa, esteratsastuksessa kuin valjakkoajossa menestyen hyvin kansallisella tasolla. Ori onkin jättänyt todella suorituskykyisiä ja monipuolisia jälkeläisiä, jotka ovat niin ikään pärjänneet hyvin useammassa lajissa. Rakenteeltaan Ignatz Friedrichshafen ei ole mikään mallikirjaesimerkki, mutta orin lahjakkuus ja miellyttävä luonne ovat nostaneet sen arvoa jalostusmarkkinoilla.

ii. Hildebrand of Bruchsall oli 170cm korkea ruunikko brandenburg ori, joka kilpaili kenttäratsastuksessa. Suvultaan vahvasti täysveripainotteinen ori oli kuuma, mutta todella rohkea ja voimakas ja ori nähtiinkin kaikissa merkittävissä kenttäratsastuskilpailuissa, joissa se napsi sijoja todella usein. Suurimmassa osassa orin jälkeläisiä näkyy myös vahva täysverivaikutus ja moni jälkeläisistä onkin myös päätynyt kenttäratsastuksen pariin. Hildebrand of Bruchsall lopetettiin 20-vuotiaana, kun sen kilpauran aikana tulleet jalkavaivat alkoivat haitata normaalia elämää.

ie. Wibeke IV oli 160cm korkea rautias brandenburg tamma, joka varsoi esikoisensa Ignatz Friedrichshafenin 4-vuotiaana. Tamma tuli hyvästä koulusuvusta ja siitä odotettiin seuraajaa emälleen, joka oli ollut todella hyvä siitostamma. Ensimmäisen varsansa jälkeen tamma kuitenkin loi kaksi seuraavaa varsaansa ja Wibeke päätettiin myydä Hollantiin, missä se kilpaili kouluradoilla vaativalla tasolla. Hollannista tamma myytiin myöhemmin Viroon, missä se yritettiin astuttaa vielä kerran kohtalokkain seurauksin. Tamma nimittäin menetti varsansa ja menehtyi myös itse 13-vuotiaana synnytyksen aiheuttamiin komplikaatioihin.

e. Gladbeck Roswitha oli kaunis, vaaleanpunarautias, 161cm korkea brandenburg tamma, joka kahmi ruusukkeita näyttelyistä. Tamma oli myös lahjakas kouluratsu, jolla kilpailtiin parhaimmillaan Intermediate II luokissa. Roswithan omistaja halusi keskittyä tamman kanssa sen kilpailu-uraan, joten ensimmäisen varsansa se varsoi vasta 15-vuotiaana vaihdettuaan omistajaa. Synnytys sujui hyvin ja korkeasta iästä huolimatta tamma ehti varsomaan kaiken kaikkiaan neljä varsaa, joista kaikki ovat esiintyneet kouluradoilla edukseen. Gladbeck Roswitha päätettiin lopettaa 26-vuotiaana, kun monet vanhuuden vaivat alkoivat häiritä tamman elämää.

ei. Konstanz Heinrich oli rautiaankimo, 169cm korkea, brandenburg ori, joka tuli hyvästä koulusuvusta ja olikin 3-vuotiaana yksi sen hetken lupaavimmista kouluratsunaluista. Ori myytiin huikeaan hintaan pitkän linjan hevoskavattajalle ja 3-vuotiskaudesta alkaen Konstanz Heinrich oli varsin haluttu jalostusori. Konstanz Heinrich sai ratsukoulutuksensa alan parhaimmistolta, mutta ennustetut kilpailutulokset antoivat odottaa itseään, sillä orille ei tuntunut löytyvän sopivaa ratsastajaa, joka saisi kuuman ja omapäisen orin toimimaan myös kilpailutilanteessa. Niinpä Konstanz Heinrichin kilpailu-ura jäi kauas siitä loistokkuudesta, mitä sille ennustettiin, vaikka ori lopulta starttasikin aina GP-tasolla asti. Konstanz Heinrich menehtyi 22-vuotiaana kimosyövän edettyä pahaksi.

ee. Lauenburg Reinhilde oli 164cm korkea, ruunikko brandenburg tamma, joka oli ulkonäöltään ja menestykseltään varsin vaatimaton. Tamma kuitenkin tuli hyvästä suvusta, jossa oli menestyneitä koulu- ja kenttähevosia. Lauenburg Reinhilden osti 3-vuotiaana rikas perijätär, joka oli juuri innostunut hevosista ja halusi aloittaa ratsastusharrastuksen. Tamman koulutukseen ja hoitoon pistettiin rahaa, mutta omistajan innostus oli ailahtelevaa, eikä Lauenburg Reinhilde siksi oikein koskaan saavuttanut täyttä potentiaalia. Lauenburg Reinhilde sai elämänsä aikana viisi varsaa, joista jokaisen isä on aikansa huippuja ja muotinimiä, sillä rahasta omistajalla ei ollut pulaa. Niinpä tamman varsat ovatkin kevyesti ohittaneet emänsä, kun katsotaan kilpailutuloksia. Lauenburg Reinhilde menehtyi 18-vuotiaana ähkyyn.

Jälkeläiset

Aniline Wolf
brand-tamma
s.15.06.2015
i. Underminer
Wolf's Flavicoll
brand-ori
s.01.07.2015
i. Bartholomäus GER
Special Effect Wolf
fwb-ori
s.02.12.2015
i. Domino Effect
Hukkapuron Beowulf
brdbg-ori
s.11.11.2015
i. Bardawulf
Aubree Wolf
brdbg-tamma
s.15.03.2016
i. Chnumet

Kilpailut

Painotuslaji: kouluratsastus
Koulutustaso: Grand Prix, 120cm, vaativa valjakko

Nelli kilpailee porrastetuissa kilpailuissa!

Kouluratsastus taso 11/10
Esteratsastus taso 7/6
Valjakkoajo taso 7/7

Saavutukset

15.07.2016 KRJ-II palkinto kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa
6,5 + 40 + 19 + 20 + 13 = 98,5 p. / KRJ-II - tilaisuus)


Päiväkirja

23.04.2016 - Aurinkomaasto Metsälammella

pk-merkintä - kirjoittanut Otterley

Tänään lähdimme Nellin kanssa nauttimaan aurinkoisesta päivästä ja pilvettömästä taivaasta Metsälammelle, jossa järjestettiin mukava maastorekti. Sinte oli etukäteen varoitellut, että reissu tulisi olemaan melko vauhdikas, joten päätin suosiolla pitää satulan Nellin selässä, vaikka hurjapäisimmät lähtivätkin matkaan ilman. Nelli steppaili hermostuneena paikallaan, eikä olisi malttanut odottaa, että kaikki pääsivät järjestymään paikoilleen jonoon. Tamma heilutteli päätänsä, huiski hännällään ja esitti varsin tyylipuhdasta piaffea, kun yritin saada sen pysymään paikoillaan. ”Tänään voi kyllä vauhtia riittää”, naurahdin hieman anteeksipyytävästi edessäni olevalle ratsukolle, jonka ratsastaja vilkuili Nellin temppuilua hieman epäluuloisena.

Maastoretki kävikin tänään käsitreeneistä, sillä Nelli painoi kuolaimelle ja yritti lähteä kirimään jonon ohi aina, kun vauhti kasvoi. Pakollisilla käyntipätkillä tamma sen sijaan protestoi hidasta vauhtia heiluttelemalla päätään niin, että muutaman kerran meinasin singahtaa tamman kaulan yli maahan. Kun pääsimme Revenance Studin takaiselle niityllä ja oli laukkakisan aika, sai Nelli vihdoin purkaa kunnolla energiaansa. Yhtäkkiä tamman kilpailuvietti oli kuitenkin kadonnut jäljettömiin ja laukkaspurtin ajan se keskittyikin enemmän pepun heittelyyn, kun kilpaa laukkaamiseen. Komealla pukkilaukalla pääsimme kuitenkin niityn toiseen päähän ja sen jälkeen matkan jatkaminen hieman rauhoittui.

Nellin mielestä reissulle suunniteltu tauko oli aivan turha ja se käyttikin sen aikamoiseen elämöintiin saaden muutaman muunkin ratsun pyöriskelemään levottomana. Nolona mutustin ruisleipääni ja toivoin, etteivät muut ratsukot pitäneet hevostani aivan mahdottomana tapauksena. ”No, eiköhän ole aika sitten jatkaa matkaa”, Sinte onneksi lopulta totesi ja Nelli säesti naisen sanoja kimeällä, kärsimättömällä hirnahduksella. Onneksi loppumatka sujui hieman rauhallisemmin ja pikkuhiljaa Nelli alkoi väsähtää sen verran, että se malttoi kuunnella enemmän apujani. Niinpä loppumatkan leppoisammat ravi- ja laukkapätkät sujuivat meidänkin osalta varsin rennosti ja tallille päästyä maastoretkestä oli jäänyt varsin mukava fiilis, vaikka alku olikin ollut kaikkea muuta kuin rentouttava.

20.06.2016 - Syntymäpäiväratsastus

pk-merkintä - kirjoittanut Otterley

Tänään pääsin pitämään hieman erilaista ratsastustuntia, kun aikanaan ratsastuskoulussa tutustunut pieni kaveriporukka tuli juhlistamaan porukkansa vanhimman 50-vuotissyntymäpäiviä. Neljän naisen porukasta jokaisella oli ratsastuskokemusta, joten toiveena olikin päästä kokeilemaan laadukkailla hevosilla vaativampia koululiikkeitä vaihteluksi tätiratsastajien puska ö harjoituksille, kuten minuun yhteyttä ottanut Hannele oli nauranut puhelimessa. Niinpä olinkin valikoinut tunnille osaavat, mutta kuitenkin suhteellisen helpot ratsut. Syntymäpäiväsankari Satu sai ratsukseen Nellin, kaikista kokenein ratsastaja Hannele Taikun, Taina Chan ja Suvi Goldin. Hevosten kuntoonlaitto sujui rivakasti, vaikka Taikku näyttikin tuttuun tapaansa hapanta naamaa. Tämä ei kuitenkaan topakkaa Hannelea hämännyt. Niinpä riemukas syntymäpäiväporukka oli päässyt pian kentälle.

Kyselin erityisesti syntymäpäiväsankarin toiveita ja Satu vaatimattomasti totesikin, että haluaisi päästä kokeilemaan ainakin piruetin ratsastusta. Tämähän sopi, kunhan alkuverryttelyt oli ensin hoidettu. Ensimmäisen vartin aikana naiset saivat rauhassa tutustua ratsuihinsa. Norjalaisen vuonohevosen omistaja Taina irvistelikin Chan selässä sillä tamman askeleet olivat aivan eri luokkaa kuin tasaisen ruunan askeleet, joihin tämä oli tottunut. Pian jokainen löysi kuitenkin yhteisen sävelen ratsunsa kanssa ja aloimme paneutua siihen, miten piruetti ratsastettiin. Ensimmäisenä tehtävästä selvisi kunnialla Suvi, mistä suurimman kunnian sai varmasti Goldi, joka arvasi jo etukäteen, mistä hommassa on kyse. Myös muut naiset saivat kokoamisharjoitusten jälkeen käännettyä ratsunsa kauniille harjoituspirueteille.

Lopuksi haimme vielä hevosten kanssa hieman tuntumaa passageen. Chan kanssa Taina sai tehdä tarkasti töitä siltä tammalta passage ei löytynyt aivan yhtä helposti kuin muilta. Vatsalihakset hoosiannaa huutaen lopulta kaikki saivat kokeiltua pieniä pätkiä passagea. Lyhyiden loppuverryttelyjen jälkeen oli aika viedä hevoset takaisin talliin ja lyhyen hoitotuokion jälkeen naiset pääsivät jatkamaan syntymäpäiväjuhlien viettoa seuraavaan paikkaan varsin tyytyväisenä kokemukseensa.