virtuaalitalli / a SIM-game stable
hannover, ori
rautias, 168 cm
s. 10.04.2015
Kasvattaja
Kettula
Omistaja Otterley Wilson VRL-12757
ERJ-II
virtuaalihevonen / a sim-game horse
Kuvat © Suomen Hippos/ Emilia Fager,
Estehevosten piti Hukkapurossa jäädä todellakin vain kahteen tammaan, mutta salakavalasti Kettulan omistaja Eepu alkoi eräänä iltana esittelemään rautiasta hannoverorivarsaa, josta saisi varsin pätevän esteratsut ja joka luonteeltan oli täyttä kultaa. Vaikken niin estehevosten sukujen päälle ymmärräkään, ei orin sukutaulu ainakaan vähentänyt tarjouksen houkuttelevuutta. Niinpä huomasin pian olevani uuden esteratsun omistaja, eikä päätös ole harmittanut kertaakaan.
Sylppä on rauhallinen ja aimo annoksen maalaisjärkeä omaava hevonen, jonka seurassa ei tarvitse turhasta stressata. Orin kanssa on helppo tehdä töitä niin maasta kuin selästäkin käsin, mutta tammojen lähettyvillä Sylpästäkin löytyy kuitenkin se orimaisempi puoli. Niinpä ori vaatiikin kuitenkin kokeneen ja varman käsittelijän, varmuuden vuoksi.
Hoitajan seurassa Sylppä on varsinainen hellyydenkipeä nallekarhu, joka ei varmasti koskaan saa tarpeekseen rapsutteluista ja huomiosta. Ori nauttiikin harjaustuokioista täysin siemauksin ja saattaa näyttää hapanta naamaa, jos hoitaja meinaa lopettaa aivan liian aikaisin. Kaikki peseminen ja puunaaminen sujuu Sylpän kanssa ongelmitta samoin kuin orin varustaminenkin. Kengittäessä Sylppä saattaa hieman pitkästyä, ellei joku pidä sille seuraa rapsuttelemalla ja lahjomalla sen aikaa, kun kegittäjä hoitaa hommansa.
Ratsuna Sylppä on kaikin puolin mukava. Se kuuntelee hyvin ratsastajaansa ja liikkuu energisesti eteenpäin. Toki vauhtiin tottumattomille saattaa Sylppä aluksi olla vähän turhan energinen tapaus, mutta oriin voi aina luottaa siinä, ettei se lähde käsistä, vaikka kuumuisikin esteillä. Sylppä on hevonen, josta näkee kilometrien päähän, että esteiden hyppääminen on sen intohimo. Ori painaa menemään korvat höröllään ja intoa täynnä. Sylppä on todella rohkea ja välillä jopa vähän rämäpäinen, mitä esteiden ylitykseen tulee, joten ratsastajan tehtävänä onkin huolehtia, ettei ori lähde yrittämään hyppyä täysin mahdottomasta tai vaarallisesta paikasta. Sileällä Sylppä ei ole aivan yhtä liekeissä, mutta kyllä se kouluradan kiemuratkin suorittaa kunnialla, jos tarvitsee. Orin naamasta kuitenkin varmasti näkee, että nyt ei olla aivan niiden kaikkein mielenkiintoisimpien juttujen äärellä.
i. Silbers Sansiro hann-ori, 172 cm, maksanrautias |
ii. Silbers Scipio hann-ori, 174 cm, musta EV-II, KTK-II, Premier |
iii. Stark Cirion hann-ori, 172 cm, musta ERJ-I |
iiii. The Art of War hann-ori, 165 cm, mustanruunikko |
iiie. High Charity hann-tamma, 162 cm, punarautias VIR MVA Ch |
|||
iie. Joga Woods hann-tamma, 168 cm, ruunikko ERJ-II |
iiei. Jogo hann-ori, 172 cm, tummanruunikko ERJ-III, YLA2, HANN-II |
||
iiee. Garden Party hann-tamma, 166 cm, tummanruunikko |
|||
ie. Vega von Silbereiche hann-tamma, 169 cm, ruunikko |
iei. Vagabond Pyrr hann-ori, 170 cm, punaruunikko KTK-III, ERJ-I, HANN-I, Premier |
ieii. Verminaard hann-ori, 169 cm, ruunikko |
|
ieie. Pitagora GER hann-tamma, 172 cm, mustanruunikko |
|||
iee. Capri von Silbereiche hann-tamma, 167 cm, tummanpunaruunikko KTK-III |
ieei. Chambord II hann-ori, 168 cm, tummanruunikko ERJ-I |
||
ieee. Babs v. Zweig hann-tamma, 165 cm, tummanruunikko |
|||
e. Cranleigh Valesia hann-tamma, 168 cm, rautias |
ei. Cranleigh Vorondil hann-ori, 160 cm, ruunikko |
eii. Voronwë of Evenstar hann-ori, 169 cm, ruunikko |
eiii. Dragonborn hann-ori, 164 cm, musta |
eiie. Sleepless Swan hann-tamma, 170 cm, rautias ERJ-III |
|||
eie. Czarina Cheris hann-tamma, 167 cm, ruunikko |
eiei. Le Chacal hann-ori, 165 cm, ruunikko |
||
eiee. Gordana hann-tamma, 166 cm, ruunikko |
|||
ee. Cranleigh Honey hann-tamma, 168 cm, rautias |
eei. Czar Hazelnut hann-ori, 172 cm, ruunikko |
eeii. Haradrim hann-ori, 173 cm, kimo |
|
eeie. Bellatrix hann-tamma, 169 cm, tummanruunikko |
|||
eee. Lotus Oak hann-tamma, 168 cm, rautias KTK-III, EV-II |
eeei. Lazarus hann-ori, 172 cm, ruunikko KTK-II |
||
eeee. Castlebury Alba hann-tamma, 165 cm, rautias KTK-II |
Sylppä kilpailee porrastetuissa kilpailuissa!
12.07.2015 ERJ:n alaiset tarinakilpailut Kidlington Stables 120cm 5/22
Sylpän kanssa osallistuimme tänään estekisoihin Kidlington Stablesissa. Sylppä oli kyllä aivan super, mutta suoritus meni vähän penkin alle, kun en itse meinannut muistaa rataa ja siksi yhdelle esteelle lähestyminen oli liian huono. Vielä enemmän virhe jäi kaivelemaan siinä vaiheessa, kun lopullinen tuloslista tuli ja huomasin, että olimme ensimmäinen ei-sijoittunut ratsukko..
Luokka 3. 100cm Tehtävänanto: Kirjoita vähintään 10 sanainen kommentti radastasi niin, että jokainen sana alkaa hevosesi nimen tai lempinimen ensimmäisellä kirjaimella.
"Se siitä sitten.. Sössin suorituksen sähläämällä. Sylppä suoritui sen sijaan superisti!"
Maastoilu Sylpän kanssa on yleensä todella mukavaa, sillä ori on sellainen hevonen, joka ei turkasta säiky, eikä hötkyile. Niinpä tämän päivän aika taulu olikin mieleeni, sillä aikataulussa orille oli merkitty maastoilua. Hetken mietittyäni vaihtoehtoja, päätin suunnata Sylpän kanssa pienen matkan päässä olevalle peltoaukealle, joka talvisin oli ratsastajien käytössä. Mukaan houkuttelin myös hevosenhoitajamme Annan, joka nappasi ratsukseen Echon, joka myös on varsin luotettava maastoratsu. Olimme maastoilleet yhdessä aiemminkin ja retket olivat aina olleet rentoja ja mukavia. Niinpä odotin tältäkin reissulta samaa. ”Otetaanko tänään vähän hankilaukkakisaa?”, huikkasi Anna riehakkaasti kavutessaan ratsunsa selkään. Suhtauduin tähän vähän varauksella, mutta lupasin nauraen harkita asiaa. Kipusin hieman kankeasti oman ratsuni Sylpän selkään (olin tällä viikolla ratsastanut aivan ennätymäärän hevosia ja se tuntui kyllä lihaksissa) ja juuri kun takapuoleni tömähti satulaan, muistin että olin unohtanut kypärän alta piponi talliin. Hieman nolona käskin Annaa odottamaan sen aikaa, että kipaisin hakemassa piponi, ennen kuin kömmin takaisin Sylpän selkään. Kun vihdoin olimme valmiita lähtöön, suuntasimme tallin pihasta kohti tuttua peltoa. Hevoset kulkivat rauhallisesti rinnakkain, eikä muuta liikennettä näkynyt missään, joten pystyimme rupattelemaan rattoisasti koko kävelymatkan. Puolessa välissä matkaa ajattelin toiveikkaasti, että ehkä Anna oli unohtanut koko hankilaukkakilpailut. Pellolla ratsastimmekin ristiin rastiin ja jumppailimme hevosia taivutuksilla. Vielä ennen kuin käännyimme kotiin, Anna ehdotti innokkaasti, että kisataan pellon toiseen päähän. En tietenkään voinut kieltäytyä, etten olisi saanut ihan nössön mainetta. Hankilaukkakilpailu ei kuitenkaan ollut kovin ihmeellinen. Sylppä ja Echo nimittäin laukkasivat molemmat varsin sulassa sovussa rinnakkain maaliviivalle asti, eikä voittajasta tullut selvyyttä. Kun vihdoin suuntasimme kotiin, oli vaikeaa olla hymyilemättä. Kaiken kaikkiaan maastoretki Annan kanssa oli ollut taas kerran oikein mukava.