Hukkapuro

10.05.2016 - Ensimmäinen varsa

Sydäntäni riipaisi kun rapsutin Stellaa vielä viimeisin kerran ennen kuin tamma asteli varsin tyynesti traileriin. Olimme nimittäin sopineet Kultahuiskun omistajan Sonja P.:n kanssa siitä, että tämä liisaisi Stellan yhden varsan ajaksi ja nyt oli koittanut aika, jolloin Stella muutti hetkellisesti Kultahuiskuun. Tuleva varsa jännitti minua kovasti, sillä kyseessä oli vasta Stellan ensimmäinen varsa. Vaikka Kultahuiskun Sonja olikin minulle tuttu kasvattaja ja tiesin, että tamma saisi Kultahuiskussa nauttia vähintään yhtä hyvästä hoidosta kuin kotonaankin, pieni huoli kaihersi mieltäni, sillä Stella oli minulle hyvin tärkeä kasvatti. Olimme sopineet Sonjan kanssa, että Stella muuttaisi Kultahuiskuun jo hyvissä ajoin, että tamma ehtisi kotiutua, eikä vieraan paikan aiheuttama stressi vaikeuttaisi varsan saantia. Stella kun suhtautui varsin epäluuloisesti uusiin ihmisiin ja paikkoihin. Niinpä sainkin hyvästellä Stellan varsinkin pitkäksi aikaa.

Isäksi Stellan ensimmäiselle varsalle valikoitui komea oldenburg-ori Oldfinion D. Damion ja toiveita oli, että varsasta saataisiin tulevaisuudessa kelpo kouluratsu, sillä ainakin suku varsan takana oli varsin menestyksekästä. Koko Stellan tiineyden ajan Sonja piti minut hyvin ajantasalla ja varsinkin loppuaikoina puhelimeni piippasi vähintään päivittäin tamman kuulumisia. Kaikki sujui onneksi hyvin, eikä minkäänlaisia komplikaatioita tullut missään vaiheessa matkan varrella. Kun varsomisen aika vihdoin koitti, sain vihdoin huokaista helpotuksesta. Stella nimittäin varsoi kauniin ruunikon tammavarsan, joka oli jaloillaan ja voimissaan pian syntymän jälkeen.

13.03.2017 - Salla ratsastaa Stellalla

Tänään olin pyytänyt ystävääni Sallaa ratsastamaan Stellalla. Salla oli ratsastajana todella kokenut ja rauhallinen, joten luovutin Stellan ohjat tälle oikein hyvillä mielin. Tallissa Stella oli käyttäytynyt varsin mallikkaasti, vaikka se aina suhtautuikin vieraisiin hieman epäluuloisesti, joten odotin ratsastustuokiota varsin rauhallisin mielin. Annettuani vielä viimehetken vinkin: ”Älä anna sen liikaa jäädä kyttäilemään”, siirryin seuraamaan maneesin katsomoon, kuinka Salla kapusi reippaasti Stellan selkään. ”Aloita ihan rauhassa käynnissä, mutta vaadi sitä kuitenkin kuuntelemaan, että se keskittyy suhun”, ohjeistin ja sain vastaukseksi jotain "joojookyllämätiedän" tyylistä mutinaa ja päätin olla hiljaa. En todellakaan ollut nimittäin lupautunut pitämään Sallalle ratsastustuntia, vaan olin luvannut, että tämä saisi ratsastaa aivan itsenäisesti. Salla vaikutti määrätietoiselta ja varmalta aloittaessaan työskentelyn Stellan kanssa. Verryttelyjen jälkeen ratsukko näytti toimivan hyvin yhdessä, eikä minulla ollutkaan paljoa sanottavaa. ”Miltä se Stella tuntuu?”, kysyin, kun Salla otti pienen huilin hetken laukkatyöskentelyn jälkeen. ”Tää on tosi ihana. Ihan superherkkä”, Salla vastasi haltioituneena. ”Varmaan onkin verrattuna niihin sun puuteihin”, tokaisin viitateen kahteen entiseen suomenhevosravuriin, jotka Salla omisti. Vaikutti siltä, että että Salla nautti todella Stellalla ratsastamisesta, mutta olin melko varma, ettei tämä saisi naista vaihtamaan suomenhevosiaan puoliverisiksi. ”Maltatko tulla alas sieltä?”, virnistin Sallalle, kun oli aika lopettaa. Salla näytti todella tyytyväiseltä laskeutuessaan alas Stellan selästä. Lupasin että voisimme sopia seuraavan ratsastuskerran heti, kunhan olimme vieneet Stellan talliin ja hoitaneet tamman kuntoon.