virtuaalitalli / a SIM-game stable
holstein, tamma
tummanruunikko, 170 cm
s. 29.03.2014
Kasvattaja
Brigadier Stud
Omistaja Otterley Wilson VRL-12757
KRJ-I, VVJ-II
virtuaalihevonen / a sim-game horse
Kuvat © BK-Horses,
Kenda jakaa mielipiteitä talliporukassa. Joidenkin mielestä tamma on ”aivan ihanan herkkä ja kultainen” kun taas toiset manailevat tamman olevan ”ärsyttävä diiva ja prinsessa”. Riippuukin aivan lähestymistavasta, miten Kendan kanssa arki sujuu. Kenda on tullut luonteeltaan hyvin paljon emäänsä ja voidaankin sanoa, että kyseessä on tamma isolla T:llä. Kendan kanssa mikään päivä ei ole täysin samanlainen, vaan yhtenä päivänä karsinassa voi odottaa maailman herttaisin nallekarhu ja toisena päivänä jo tarhassa näkee, että ärhäkkä lohikäärme odottaa. Kendan kanssa on osattava olla vaativa, mutta samalla kunnioitettava tamman herkkää prinsessansielua. Tiukalla kurilla ja kovilla otteilla saa todennäköisesti aikaan vain pahan mielen molemmille.
Kenda nauttii harjailuhetkistä todenteolla ja yleensä tamma seisookin aivan rauhassa paikallaan. Useimpina päivinä tammaa saa käsitellä korvista hännänpäähän ihan vapaasti, mutta toisinaan mahanalunen on ehdottomasti kiellettyä aluetta ja silloin tällöin jalkoihin on turha kajota. Hoidettaessa Kendaa saakin siis jatkuvasti tarkkailla, jotta tamman päivän mielentilasta pääsee perille. Varustaminen on Kendan mielestä lievästi ärsyttävää, mutta usein tamman protestit jäävät laimeiksi, jos todellista syytä kiukutteluun ei ole. Liian kovista otteista esimerkiksi satulavyötä kiristäessä Kenda kyllä muistaa huomauttaa.
Kenda on ehdottomasti herkän ja kevyitä apuja käyttävän ratsastajan ratsu. Tamman kanssa muutama ensimmäinen ratsastuskerta menee todennäköisesti yhteistä säveltä hakiessa, sillä Kenda suhtautuu vieraaseen ratsastajaan vähintäänkin epäluuloisesti, eikä sulata tämän käskyjä kyselemättä. Kunhan Kendan oppii tuntemaan ja tietää, mistä naruista tammaa kannattaa milloinkin vetää, on Kenda varsin mukava ratsu, joka toimii lähestulkoon ajatuksen voimalla.
Kenda on koulutettu myös valjakkoajoon. Uuteen ohjastajaan Kenda suhtautuu samalla tavalla varsin epäluuloisesti ja tamman kanssa saakin tehdä töitä, että luottamus rakentuu ja tamma uskaltaa luottaa ohjastajalta tuleviin käskyihin epäröimättä. Elegantti ja lennokasliikkeinen Kenda on edukseen erityisesti valjakon koulukokeessa, jossa se hurmaa helposti tuomarit. Maasto-osuudella Kenda saattaa välillä arastella, mutta tutun ohjastajan kannustamana se yleensä rohkaisee kyllä itsensä hyvään suoritukseen.
i. Karma Killer holst-ori, 170 cm, rautias KRJ-I |
ii. Kramer's Karma evm holst-ori, 173 cm, rautias |
ie. Eryka evm holst-tamma, 166 cm, rautias |
|
e. I Suzu holst-tamma, 163 cm, ruunikko KRJ-II, VVJ-III |
ei. Icabor evm holst-ori, 169 cm, musta |
ee. Sunsational evm holst-tamma, 164 cm, rautias |
Kenda kilpailee porrastetuissa kilpailuissa!
Tänään treenasimmekin Kendan kanssa valjakkoajoa, kun valmentaja Hannu Karvonen oli saapunut Hukkapuroon seuraamaan menoamme. Valmennus jännitti minua etukäteen, sillä en itse ollut mikään kokenut kuski ja Kendan kanssa yhteistyömme oli vielä lähinnä yhteistyökyvyttömyyttä. Toki Hannu tiesi tilanteesa, sillä juuri näiden ongelmien takia olin valmentajan meille kutsunutkin. Silti perfektionistinen kouluratsastaja pääni sisällä soimasi jo etukäteen siitä, jos valmennus sujuisi huonosti.
Hannu oli antanut minulle etukäteen opeteltavaksi kouluohjelman, jonka opettelu oli sujunut vanhalla rutiinilla varsin helposti. Paljon ympyröitä ja siirtymisiä sisältäneen alkuverryttelyn jälkeen olin valmis heittämään ohjat Hannulle. Kenda tuntui tänään kuumuvan harvinaisen helposti ja reaktiota pidättäviin apuihin sai odottaa kohtuuttoman kauan. Valmentaja suhtautui tilanteeseen onneksi leppoisasti ja rauhoitteli tilannetta. Mies käskikin minua miettimään, mitä tekisin jos olisin Kendan selässä, sillä samanlaisia puolipidätteitä ja kokoamisia pystyin tekemään hyvin myös ohjastajan paikalta.
Kun meno alkoi näyttää hieman hallitummalta, oli aika siirtyä suorittamaan Hannun antamaa kouluohjelmaa. Edelleen Kenda yritti kiihdytellä aina tilaisuuden tullen ja välillä jouduin ottamaan pidätteitä niin napakasti, että tahti hieman rikkoutui. Hannu pani merkille nämä samat rikot, mutta muistutti samalla, että tänään Kendalla oli vain poikkeuksellisen vauhdikas päivä. Sen sijaan kehuja saimme suoritustarkkuudesta, sillä jokainen siirtyminen, voltti ja kiemura oli juuri oikealla paikallaan. Vaikka omaa perfektionistiluonnetta pienet rikot jäivät hieman kaihertamaan, Hannun mukaan valmennus oli sujunut varsin hyvin ja sain olla tyytyväinen siihen edistykseen, mitä Kendan kanssa oli tapahtunut.
Laidunkauden päätyttyä ja muutaman vanhemman hevosen poistuttua kesän aikana vihreämmille laitumille, oli pakko syynätä tallin tarhausjärjestystä uusiksi. Yleensä sitä sirkusta vältettiin viimeiseen asti, mutta aivan loputtomiin eivät Hukkapuronkaan tilat venyneet. Paperilla hevosten pyörittely tarhasta toiseen oli tietenkin helppoa kuin heinänteko, mutta todellisuudessa kukaan ei voinut tietää, miten esimerkiksi uusien tarhakaverien esittelyssä kävisi ennen kuin hevoset oikeasti pistettäisiin yhteen. Niinpä tämä päivä olikin erityisen hermoja raastava, sillä olimme päättäneet kokeilla miten Kenda ja Andromeda, molemmat jo varttuneempia siitostammoja, tulisivat toimeen keskenään. Kenda oli menettänyt kesän aikana tarhakaverinsa Sallin ja joutuessaan yksin tarhaan tammasta oli tullut hieman rauhaton. Andromeda sen sijaan oli tarhannut suuremmassa laumassa, johon oli nyt tarkoitus yhdistää muutama nuorempi hevonen ja tila alkoi käydä hieman ahtaaksi. Laumassa Andromeda oli aina ollut hieman syrjäänvetäytyvä, eikä tammasta oikein ollut nuorempien kavereiden leikkeihin ja telmimiseen, joten siirto rauhallisempaan ympäristöön saattoi sopia sille oikein hyvin.
Pari päivää tammat olivat saaneet jo viettää vierekkäisissä tarhoissa, kun vihdoin oli aika pistää kaverukset samojen aitojen sisälle. Sydän kurkussa seurasin, kuinka ensin Kenda ja sitten Andromeda vapautettiin tarhaan. Arvokkaat rouvat silmäilivät hetken toisiaan, mutta pian molempien keskittyminen kääntyi omiin heinäkasoihinsa, eikä draamasta ollut tietoakaan. Tämän jälkeen tammojen vahtiminen olikin varsin puuduttavaa hommaa, sillä muutamaa vilkaisua lukuun ottamatta kaksikko ei juurikaan kiinnittänyt huomiota toisiinsa. Tätä jääkautta kesti lähes viikon, kunnes eräänä iltana yksi tallitytöistämme bongasi tammat rapsuttelemasta toisiaan. Vaikuttaakin siltä, että lopulta Kendasta ja Andromedasta tuli oikein sopivat tarhakaverukset.