Hukkapuro
virtuaalitalli / a SIM-game stable
virtuaalitalli / a SIM-game stable
newforestinponi, ori
ruunikko, 147 cm
s. 07.03.2013
Maahantuoja
Nerita
Omistaja Otterley Wilson VRL-12757
ERJ-II, NFL-I
virtuaalihevonen / a sim-game horse
Kuvat © NF-kuvia,
Tami on suloinen, todella ruunaimainen juuri ponimitoissa oleva poni. Sen kanssa voi touhuta pienet ja isot, aloittelijat ja kokeneet. On aloittelijalle todella sopiva poni, vaikka hiukan niitä orimaisiakin piirteitä löytyy. Kuitenkin nallekarhumainen Tami nauttii lasten huomiosta, miksei myös aikuistenkin. Hoitaessa on kiltisti ja voi pitää vapaana karsinassa ja oven auki. Ei häivy minnekkään, vaikka kaveri painelisikin ohi. Antaa rauhassa harjata ja nostelee kaviot kiltisti ylös. Huonoinakaan päivinä ei pahemmin kiukuttele, silloin vain ei yhtä uteliaasti seuraa hoitajan puuhia. Satulan saa selkään ongelmitta, ei pullistele tai yritä näykkiä. Korkeintaan silloin jos on huono päivä ja vetää satulavyön heti liian tiukalle, voi hampaat vilahtaa. Suitset menevät ongelmitta, yleensä vielä laskee päänsä sopivalle korkeudelle.
Ratsastaessa ratsastajan mukaan määräytyy vauhti. Aloittelijalla menee rauhallisesti ja kulkee epämääräisilläkin avuilla sinne minne halutaan. Kokenut taas saa paljon orista irti. Rauhallinen vauhti vaihtuu lennokkaisiin askeliin. Koulussa ei niin loista, mutta ne asiat jotka osaa, menee hyvin. Esteillä taas kuumenee todella herkästi, mutta pysyy kuitenkin hallinnassa. Esteillä ponista saa irti koulunkin edestä, paitsi kun päätyy sähläämään. Silloin puomit tippuilee kolisten alas ja tiet menee miten sattuu. Tätä onneksi tapahtuu pääasiassa vain kotona ja kun orin saa taas keskittymään niin pysyy ne puomit kannattimillaan. Maastossa on reipas, mutta hallittavissa. Tasaisten askellajien ansiosta, pystyy ilman suurempia miettimättä lähteä ilman satulaakin matkaan.
Kisoissa käyttäytyy erittäin nätisti eikä ole moksiskaan ympärillä olevasta hälinästä. Se tyytyväisenä keskittyy syömään heiniään tai olemaan lasten paijattavana. Alkuverryttelyt sujuvat aina hyvin, oli sitten alue täynnä muita ratsukoita tai ori on siellä yksin. Itse suoritus sujuu aina melko hyvin ja ori keskittyy ja pitää jalkansa kurissa hienosti. Mikään voittamaton ruusukehai ei poni ole, mutta kyllä niitä sijoituksia sieltä ihan hyvällä prosentilla tulee. Kun sijoille päästään ja mennään kunniakierros, tahtoisi Tami painella kaikista ohi ruusuke suitsissa liehuen.
Kirjoittanut Nerita
| i. Blackwood's Martin evm nf-ori |
ii. Martinen evm nf-ori |
| ie. Blackwood's Belle evm nf-tamma |
|
| e. Marielle evm nf-tamma |
ei. Terantulle evm nf-ori |
| ee. Merielle evm nf-tamma |
i. Blackwood's Martin on suuri, 148 senttinen poniori. Martin on ensimmäisiä Blackwoodin kasvatteja ja hieno onkin. Ruunikkoa oria on nähty paljon kisakentillä ja ruusukkeita on kertynyt Martinin omistajille aikamoinen läjä. Nykyään jo vanhempi herrasmies on siirtynyt jalostuskäyttöön. Kisapaikoilla oria saattaa vielä kuitenkin nähdä, koska rauhallinen ja tottunut matkustaja on hyvää seuraa kisoihin lähteville.
ii. Martinen on komea, 135 senttinen tummanruunikko komistus. Pienestä koostaan huolimatta on orilla iso ego. Kisakentillä se oli aina se suloinen pieni poni, joka kuitenkin hyppäsi aivan upeasti. Jalostuskäytössä Martinen ei ole kovinkaan tunnettu, Martin onkin ainoa sen orijälkeläinen. Tällä hetkellä vanhus nauttii päivistään jonkun onnellisen nuoren tytön opettajana.
ie. Blackwood's Belle, tuo aivan upea rautias 147 senttinen tamma on tunnettu ja haluttu varsinkin jalostuskäytössä. Kisakentillä tammaa ei olekkaan nähty, koska se on keskittynyt tuomaan maailmaan ihania jälkeläisiä. Bellen varsat ovat kaikki olleet menestyneitä ja kookkaita, terveitä varsoja. Tamma onkin oiva emä ja pitää kyllä huolen muidenkin varsoista.
e. Marielle on 145 senttinen rautias, hyvin kaunis tamma. Tamma on toiminut nuorille ratsastajille opetushevosena ja onkin hoitanut tehtävänsä hyvin. Varsoja Mariellella on vain muutama ja Tami onkin niistä menestynein. Pari muuta varsaa toimittavat puskaratsujen virkaa. Marielle on nyt siirtynyt vakituiselle omistajalle, joka vuokraa tammaa muutamalle ratsastajalle.
ei. Terantulle on hauska ja leikkisä, 146 senttinen poniori. Kisakentillä tunnettu ja ihailtu, komea musta isoilla merkeillä varustettu ori hyppää esteen kuin esteen yli. Terantulle on todella suosittu jalostuksessa ja sillä onkin pitkä lista jälkeläisiä. Ori kiertää vieläkin satunnaisesti kisoissa, mutta on pääasiassa siirtynyt jalostuksen puolelle. Nekin hommat ovat vähentynyt aika paljon, joten Terantulle viettää lepposia päiviä omistajiensa kanssa.
ee. Merielle oli rautias kaunotar, 143 senttinen mukava tamma. Tamma kilpaili melko aktiivisestikin estekilpailuissa, mutta sen tarina päättyi melko surullisesti. Kun Merielle palasi takaisin kisakentille ensimmäisen varsansa jälkeen, heti ensimmäisissä kisoissa tamma loukkaantui pahasti yhdellä esteellä. Merielle jouduttiin lopettamaan, samaan paikkaan johon se esteellä kaatui. Ratsastaja selvisi melko helpolla, koska Merielle oli tiputtanut ratsastajan juuri ennen estettä.
Kirjoittanut Nerita
Tami kilpailee tavallisissa kilpailuissa!
Lähdettiin Tamin kanssa maneesiin, jossa alkulämmöt hoidettiin molemmat kävellen. Kasasin siinä samalla nimittäin muutamia esteitä, joita voisimme orin kanssa hyppiä. Olin pyytänyt että joku tulisi jossain vaiheessa maneesiin, jotta tarvittaessa joku olisi nostamassa puomeja ylös. Nyt on ollut Tamin kanssa pieni tauko esteistä, joten ori voisi olla aika innoissaan. Kun kolme estettä on kasassa, jotka jätin mataliksi, nousen ponin selkään. Esteiden kasaamisessa yksin meni sen verran aikaa, että aloitten heti ravaamaan. Menemme ympyröillä ja Tami alkaa selvästi hiukan innostua, kun pyörimme esteiden luona. Hetken laukkailun jälkeen lähdemme lähestymään ensimmäistä miniestettä ravissa. Saan oikeasti pidellä Tamia, koska vauhti tahtoo kiihtyä turhan paljon. Ori tekee pienen hypyn ja esteen jälkeen laukkaamme seuraavalle esteelle. Näiden esteiden välillä avustajani saapuukin maneesiin. Menemme vielä laukassa kaksi estettä, joita sitten pyydän nostamaan. Nyt lähestymme ensimmäistä estettä laukassa ja vauhti pysyy nyt sopivana. Ehkä se auttoi, kun pääsi ensimmäiset hyppäämään. Tällä korkeudella menemme esteet kertaalleen molemmista suunnista ja vielä kerran nostetaan puomeja. Nyt esteet ovat noin 80 sentin korkeudella, joka olisi ihan sopiva tällä kertaa. Nyt Tami joutuu tekemään jo isomman pompun, mutta ilmavaraa jää kuitenkin reilusti. Menemme nämäkin molempiin suuntiin kertaalleen, jonka jälkeen vielä ravailen vähän. Tulen sitten ponin selästä alas ja autan avustajaani keräämään esteet pois. Taluttelen vielä ponia jonkin aikaa, kunnes lähdemme sisälle. Tauon jälkeen hyppääminen selkeästi tuli Tamille tarpeeseen ja nyt siitä nautittiin enemmän.
Tami paineli innoissaan maastopolulla ja vieressä tulevat Dee ja Carina saivat tosissaan yrittää pysyä mukana. Olimme kävelleet jo hyvän tovin, joten siirryimme raviin. Olin Tamilla ilman satulaa, koska orilla on sen verran tasaiset askellajit että siellä pysyy hyvin kyydissä vaikka vauhtia piisaisikin. Tami ei meinannut pysyä nahoissaan, joten pian kun sopiva tasainen pätkä tuli, nostimmekin laukan. Annoin orin painella omaan tahtiin ja huomasinkin kun toinen ratsukko jäi jälkeen. Deellä ei selkeästi ollut ihan samalla tavalla menohaluja kuin Tamilla. Kun maasto alkoi muuttua hankalammaksi, rupesin hiljalleen pidättelemään oria. Nätisti se siirtyikin ravin kautta käyntiin, vaikka vielä olisi jaksettu laukata. Jouduin orin pysäyttämäänkin, että Dee ja Carina saisivat meidät kiinni. Siitä sitten jatkoimme matkaa eteenpäin ja kiersimme yhden lenkeistä, joka palaisi lopulta takaisin tallille. Kun suunta oli taas tallia kohti, alkoi molemmat hevoset taas innostumaan enemmän. Laukkasimme vielä aika pitkän pätkän, nyt menimme kuitenkin rauhallisempaa laukkaa ja vierekkäin. Laukan jälkeen ravasimme lyhyen pätkän, ettei maasto olisi vain käyntiä ja laukkaa. Sitten kun matkaa oli reilut kymmenen minuuttia, kävelimme loppumatkan rauhassa. Hiukan tuli molemmille poneille hiki, kun viimeisellä laukkapätkällä joutuivat ne tekemään töitä kun mentiin lyhyempää laukkaa. Tami ainakin pääsi lenkin jälkeen pesulle, jonka jälkeen meni heinien kanssa viettämään laatuaikaa karsinaan. Heinistä irrottauduttiin kuitenkin hetkeksi, kun ruokakuppiin kolahti muutamat porkkanapalaset.
Vaikka esteratsut tai ponit eivät olekaan aivan suurin intohimoni kohde, en voinut vastustaa Tamia, jonka bongasin Neritan myytävien ponien joukosta. Orin lempeä ja rauhallinen luonne teki minuun heti vaikutuksen ja kokenut poni vaikutti myös sopivalta ratsulta Lindalle, jota tänä kesänä on purrut mystisesti esteratsastuskärpänen. Niinpä ostopäätös olikin helppo, kun tutulla myyjällä oli täydellisesti sopiva poni kaupan.
Koska Tamilta löytyy hyviä tuloksia kilparadoilta ja varsin komeita jälkeläisiäkin jo valmiiksi, päätin pistää orin kanssa heti tuulemaan ja ilmoittaa orin jo tämän kuun ERJ-laatuarvosteluun. Onneksi Tami on luonteeltaan niin leppoisa ja rauhallinen, että uskon vajaan kuukauden tutustumisajan riittävän siihen, että saan esitettyä orin edustavasti arvostelutilaisuudessa.
ERJ:n laatuarvostelutilaisuus oli varsin jännittävä, sillä en ollut aikaisemmin osallistunut tilaisuuteen yhdenkään hevoseni kanssa. Lisäksi Tami oli minulle vielä varsin uusi tuttavuus, sillä olihan poni kotiutunut Wyrdasta Hukkapuroon vasta pari viikkoa aikaisemmin. Niinpä jännitinkin kauheasti sitä, etten saisikaan esitettyä varsin hienoa ponia tarpeeksi edukseen tilaisuudessa. Jännityskerrointa kasvatti myös se, että jouduin hyppäämään muutaman esteen yleisön edessä – tätä kun ei ollut tapahtunut aikoihin!
Kokemusta laatuarvostelutilaisuuksista löytyy onneksi koulupuolelta, joten tilaisuuden rakenne oli pääasiassa tuttu. Niinpä jännitys helpottikin heti arvostelupaikalle saavuttuamme ja hommat alkoivat sujumaan varsin rutiinilla. Tamikin pisti arvostelutilaisuudessa selkeästi parastaan ja yhteistyö orin kanssa sujui suuressa väenpaljoudessa paremmin kuin olin odottanut. Niinpä selvisimmekin laatuarvostelutilaisuudesta kunnialla läpi. Kotiin viemisiksi tuli II-palkinto ja hieman harmitti, että I-palkinto jäi vain pisteen päähän. Suunnitelmissa ei kuitenkaan ole yrittää palkinnon uusimista, sillä loppujen lopuksi Tami on ostettu meille vain harrasteponiksi.
Tamin kanssa elämä Hukkapurossa on sujunut varsin rauhallisesti ja ponin kanssa pääseekin todella lepuuttamaan hermojaan rankan työpäivän jälkeen. Ori nimittäin käyttäytyy aina varsin mallikkaasti ja kun on päivän ratsastanut tallin GP-puokkeja, on varsin mukavaa istua ponin pehmeiden askelten kyydissä. Tamin kanssa ei myöskään tarvitse enää treenata niin vakavasti, joten orin kanssa onkin käyty humputtelemassa maastossa aina kun säät ja aikataulu on sen sallinut.
Myös Linda on ollut viimeaikoina innostunut Tamista ja tyttö onkin pitänyt ponin vireessä hyppäämällä esteitä muutaman kerran viikossa. Vaikka salaa toivonkin, että tyttäreni palaisi ruotuun ja takaisin koulukiemuroiden pariin mahdollisimman pian, kutsuin tallille estevalmentajan katsomaan silloin tällöin Lindan ja Tamin perään. Harmi, että Tamilla alkaa jo ikä painaa, joten orin parhaimmat kilpailuvuodet ovat jo takanapäin. Toivottavasti en siis joudu alkaa katselemaan Lindalle uutta esteponia..
Kun Mette etsiskeli newforestinponitammalleen Danille sopivaa oria, tarjosin käyttöön meidän Tamia. Varsasta odotettiin varsin näppärää estetaituria, sillä Tami oli palkittu ERJ-II palkinnolla ja Danikin oli kerännyt ihan vakuuttavia näyttöjä estekilpailuista. Kun mietimme varsan tulevaisuutta, totesin, ettei minulla itselläni ole vielä suvunjatkajaa Tamista. Niinpä sovimme, että vierotuksen jälkeen Tamin ja Danin varsa muuttaisi meille Hukkapuroon.
Tami alkaa olla jo eläkeikäinen pappa ja pelkäämmekin kovasti, milloin joudumme orista luopumaan. Poni nimittäin on osoittanut olevan painonsa verran kultaa ja koko talliporukka on kiintynyt kovin rauhalliseen ja leppoisaan ponipappaan. Niinpä toivommekin kovasti, että Tamin poika Marvin osoittautuu yhtä kultaiseksi kuin isänsä. Lindan esteponi-innostuskaan ei ole osoittanut vielä laantumisen merkkejä, joten toivottavasti Marvinista saadaan tytölle myös kunnollinen kisaponi.
© Otterley 2017
Tausta © Anders Peter Amsnæs
(CC BY 2.0)
Otsikon kuva © Ellen Sinding
(CC BY-NC-SA 2.0)
