Hukkapuro

Nero tuli meille Hukkapuroon tilausvarsana Krunebysta, kun pitkästä aikaa olin ostamassa uusia hevosia. Krunebyn Liia onkin kasvattajana jo tuttu ja olen aina ihaillut hänen hevosiaan ja pitkäjänteistä työtä niiden kanssa, joten olin iloinen, kun tämä tarjosi tilausvarsan mahdollisuutta. Neron isäksi valikoitui komea punarautias Kruunun Nosferatu, jonka emä La Feuilleraiesta meillä Hukkapurossa oli aikanaan ori Kruunun Redouter, joka oli KRJ-I palkittu ja jalostuksen saralla varsin suosittu. Neron emän puolen emänisä Malak Jafar ox ++++ taas on upea menestynyt arabiori, joka oli mielenkiintoinen lisä sukuun.

Nero on sellainen hevonen, joka haluaa pitää kiinni arvokkuudestaan. Se on yleensä oikein asiallinen ja hillitty tapaus, kunhan kaikki sujuu täsmälleen niin kuin ori itse haluaa. Jos aamuheinät ovat myöhässä tai karsinan oven sarana kitisee vähänkin epäilyttävästi, menee ori marttyyrimoodiin, jolloin kaikkien on hyvä varautua siihen, että nyt toimitaan hänen korkeutensa ehdoilla. Useimmiten Nero on kuitenkin se hevonen, joka seisoo siistinä ja tyynenä, vilkuilee ohikulkevia vähän yläviistosta ja antaa itsestään sen vaikutelman, että tietää tasan tarkkaan olevansa tallin tyylikkäin kaveri.

Hoitotilanteissa Nero käyttäytyy pääosin hyvin, mutta arvostaa varmaa käsittelyä. Sen pää nousee suitsien lähestyessä, jos tilanne ei miellytä, mutta napakalla määrätietoisuudella ja selkeällä otteella ori kyllä asettuu aloilleen. Nero ei ole mitenkään erityisen läheisyydenkipeä, mutta saattaa joskus työntää turpansa kainaloon, jos tunnelma on sen mielestä siihen sopiva. Kavioiden nostot sujuvat siivosti, mutta takajalkojen kanssa pitää olla tarkkana. Ei siksi että ne lentäisivät, vaan siksi että ori ei oikein ymmärrä miksi niitä pitäisi pitää ylhäällä pidempään kuin viisi sekuntia kerrallaan. Taluttaessa Nero kävelee omalla painollaan ja omalla tyylillään. Jos taluttaja yrittää kiirehtiä, ori hidastaa. Jos taluttaja jää haaveilemaan, ori päättää hoitaa navigoinnin itse. Kultaista keskitietä saa joskus hakea.

Ratsastaessa alkuun Nero saattaa testailla, onko ratsastaja hereillä. Jos avut ovat epämääräisiä tai istunta hutera, ori tekee juuri sen verran mitä on pakko eikä tippaakaan enempää. Kun yhteistyö löytyy ja avut ovat täsmällisiä, Nero herää eloon ja tekee töitä mielellään. Orin ravi on tasapainoinen ja laukka vahva, ja kokoamiskyky erinomainen. Siirtymiset voivat olla alkuun hitaita, mutta kun rytmi löytyy, ne sujuvat kuin itsestään. Erityisesti laukanvaihdoissa ori loistaa, kunhan ratsastaja ei yritä liikaa. Nero ei tee asioita puolestasi, mutta tekee kyllä yhteistyötä, kun katsoo ratsastajan sen arvoiseksi.

Kilpailuissa Nero on tyyni, lähes kylmäpäinen, ja joskus jopa niin viileä, että verryttelyssä saa vähän herätellä. Ori ei säiky eikä panikoi, mutta haluaa tietää missä ollaan ja miksi. Kun on aika astella radalle, Nero on keskittynyt ja määrätietoinen. Se pyrkii radalla selvästi parhaaseensa ja nauttii saamastaan huomiosta.