Hukkapuro

02.04.2015 - Laukkaharjoituksia

Pasin kanssa on aina mukavaa treenata, sillä ori suhtautuu niin reippaasti ja ennakkoluulottomasti kaikkeen, mitä pyydän sitä tekemään. Tänään tarkoituksena oli hioa hieman nopeutta ja ketteryyttä, mutta ennen treeniä päätimme viikon ensimmäisen sateettoman päivän kunniaksi käydä lämmittelemässä maastossa. Pasi tuntui virkeältä ja energiseltä, mutta oli kuitenkin hyvin kuulolla, kun käynnin lisäksi otin sen kanssa lyhyitä ravipätkiä pitkin tuttua hiekkatietä. Kokonaisuudessaan ori tuntui siltä, että tänään sen kanssa olisi hyvä työskennellä.

Harjoituksena päätin tehdä tehtävää, jossa uralla nostettiin laukka, laukattiin pitkä sivu ja kulmassa tehtiin käyntiin siirtyminen, käynnissä takaosakäännös niin että oltiin jälleen suoralla uralla ja uusi laukannosto. Tätä tehtävää teimme niin, että vähitellen siirtyminen käyntiin ja takaosakäännös muuttuivat nopeammaksi ja nopeammaksi kuitenkin niin, että tasapaino ja tahti pysyivät kokoajan kunnossa. Pasi rakastaa tällaisia ”näpertely” tehtäviä ja ori olikin erittäin innoissaan harjoituksesta. Vaikeinta olikin saada ori malttamaan, kun se yritti ennakoida käännöstä turhan aikaisin. Tämäkin kuitenkin sujui, kun itse maltoin keskittyä ratsastamaan Pasia askel kerrallaan.

13.05.2015 - Kilpailukausi paketissa

Kilpailukausi Pasin kanssa lähenee loppuaan, sillä orin kanssa on nyt kerätty kasaan lähes kaikki tarvittavat kilpailunäytöt kouluratsastusjaoksen laatuarvostelua ajatellen. Hieman haikeudella ajattelen, että pian ei enää tarvitse pakata oria joka viikonloppu traileriin, sillä ori on ehdottomasti yksi helpoimmista kilparatsuista joita minulla on ollut. Koska tallilla kuitenkin kilparatsuja riittää, on pakko kuitenkin kääntää katse tallin tuleviin tähtiin. Nuoremmasta sukupolvesta puheen ollen, on Pasi ehtinyt jättää Hukkapuroon ja kaksi upeasti kouluradoilla startannutta varsaa, joiden kanssa työskentely on lähes yhtä miellyttävää kuin tämän orin kanssa.

Tällä hetkellä keskitymme valmistelemaan Pasia seuraavaan KRJ-laatuarvostelutilaisuuteen, josta odotamme ehdottomasti hyviä pisteitä, sillä orilla on näytöt niin kilpailuiden kuin suvunkin suhteen oikein hyvällä mallilla. Onneksi orin kilpailukauden päättymisen ja laatuarvostelutilaisuuden välillä ei ole kovin paljoa aikaa, joten valmistautuminen siihen on vielä suhteellisen helppoa. Kun Pasi on saanut palkintonsa, on aika tarjota oria laajemmin jalostuskäyttöön.

17.05.2015 - Puomitreeniä

Saavuin noin puolen päivän aikaan Hukkapuroon, jossa huomiotani odotti holstein-ori Bazinga Thrill, jonka kanssa minun olisi tarkoitus viettää päivä. Aurinko oli korkeimmillaan ja paistoi täydeltä terältään, joten en edes harkinnut tekeväni mitään uuvuttavaa tällaisella helteellä. Kipaisin Bazingan karsinalle, jossa ori odottikin iloisesti höristen. Annoin tämän haistella hieman kättäni, minkä jälkeen rapsuttelin hevosta hetken ennen pujahtamista tämän karsinaan. Pasi hieman tuuppi minua turvallaan, mutta antoi kuitenkin kiinnittää itsensä, joten pääsin aloittamaan harjauksen leppoisissa merkeissä orin seisoen nätisti paikoillaan ja välillä haistellen takkini helmaa. Harjailin Pasia hyvän tovin, minkä jälkeen siirryin putsaamaan kaviot. Ori nosti jalkansa nätisti yksitellen ilmaan, ja sain putsattua ne helposti. Lopuksi varustin orin tämän nahkavarusteilla nakaten ensin huovan ja satulan tämän selkään, minkä jälkeen oli suitsien vuoro. Kohta ori seisoi valmiina päivän ratsastustuokioon, ja talutin tämän tallin hiekkakentälle, johon paistoi mukavasti aurinko.

Kiristin satulavyön, säädin jalustimet ainakin suunnilleen sopivan mittaisiksi ja kapusin lähes 170 senttisen orin selkään muovijakkaran päältä. Etsin satulasta hyvän asennon ja asetin jalkani jalustimiin, minkä jälkeen pyysin orin käyntiin. Pasi lähti liikkeelle ja kulki melko reippaasti heti alkutunnista eteenpäin. Kentälle oli jätetty muutamia puomeja, joita olin päättänyt käyttää hyväkseni tämän päivän treenissä. Aluksi kuitenkin tein alkulämmittelyt käynnissä tehden erilaisia käännöksiä ja muita venyttäviä liikkeitä, jotta ori olisi parhaimmillaan. Kokosin pian ohjat ja nostin ravin, ja toistin muutaman käynnissä tekemäni harjoituksen myös nopeammassa tempossa. Pasi liikkui reippaasti ja halukkaasti eteenpäin, eikä minun juuri tarvinnut tätä patistella tai pyytää kahta kertaa tekemään jotakin. Ohjasin orin ravipuomeille lennokkaassa ravissa, ja ori asteli joka ikisen puomin yli tarkasti ja varmasti. Kouluhevosena Pasilla oli ilmavat askeleet, jotka näkyisivät varmasti myös esteillä. Parin puomisarjan jälkeen harjoittelimme lähestymistä yksittäisille puomeille laukassa, eikä tämäkään näyttänyt hetkauttavan Pasin menoa. Innostuessaan ori otti kuitenkin muutaman hieman lennokkaamman loikan pienille puomeille, mutta muuten tämä pysyi hyvin hanskassa. Aloimme pikkuhiljaa lopetella ja siirtyä loppuverryttelyihin, sillä kuumana päivänä ei tehnyt mieli saattaa itseään läkähdyksiin.

19.05.2015 - Maastoilua Neritan kanssa

Hukkapuroon saapuessani etsin käsiini komean holstein orin Bazinga Thrillin eli Pasin. Pojan kanssa olisi tarkoitus mennä vain tallustelemaan maastakäsin maastoon. Minulle oli sen verran kerrottu, että Pasi on todellinen herrasmies ja osaa käyttäytyä nätisti. Päädyn sitten harjaamaan oria karsinassa, jossa se saa vapaana olla. Eipä sillä, siinä se kököttää täysin paikoillaan koko harjailun ajan. Välillä pää tuli hieraisemaan olkapäätäni, mutta muuten Pasi olisi voinut olla patsas. Vaikka orilta käytöstavat löytyvätkin, saa se suitset päähänsä liina ohjien tilalla. Siitä sitten lähdemme ulos ja kohti maastopolkua. Polkuja tuntuu riittävän, myös sellaisia joita ei ole merkitty, mutta päädyn vieraana pysytellä selkeästi merkityllä polulla. Pasi kävelee rennosti, mutta valppaan oloisena, vierelläni ja tarkasti vahtii ettei mene ohitseni missään kohtaa. Kun olemme jo kävelleet aikamme ja selkeästi Pasi kaipaisi edes hiukan vauhtia, lähden hölköttelemään. Hetken kestää, ennen kuin ori siirtyy raviin. Se ravaa pää ylhäällä ylväästi, mutta ei ole silti pinkomassa minnekään. Hetken päästä maiskuttelen hetken valmistellakseni Pasia, jonka jälkeen lähden juoksemaan kovempaa. Melkein niin kovaa kuin jaloistani pääsen, joten orikin saa pistää töppöstä toisen eteen. Hetken Pasi menee jopa hidasta laukkaa, mutta sitten minun on pakko hiljentää vauhtia. Hiljennän vauhtiani tasaisesti, kunnes lopulta siirryn kävelemään. Kylttien mukaan tallille ei ole enää pitkä matka, joten kävelemme orin kanssa loppumatkan. Kerran pysähdymme, kun pusikosta kuuluu rasahdus ja Pasi jää sitä ihmettelemään pää korkealla. Tallilla pääsee ori takaisin karsinaansa ja saa minulta muutaman namin, niin nätisti se oli kokoajan.