Hukkapuro

04.12.2024 - Stall Felis Stallion Show Days 2024

Stall Felisissä järjestettiin Stallion Show Days tapahtuma, johon Hukkapurostakin saatiin hieno edustus.

Young Stars 3-4 vuotiaat luokkaan osallistui orikaksikko Harry ja Monsteri, jotka hyvin erilaisilla esiintymisillä päätyivät kuitenkin samoille pisteille aivan kelpo lopputulokseen. Harryn pisterivi oli totuttuun taapaan varsin tasaista katsottavaa, mutta jostain syystä tänään ori ei ehkä kuitenkaan väläytellyt aivan parastaan. Näköjään Harryllekin voi sattua hieman vaisumpia päiviä. Monsteri taas oli... monsteri ja luulen että yksi käytöspiste saatiin tuomarin armollisuudesta, vaikka epäilin että nollillekin olisi voinut jäädä. Sentään Monsteri kuitenkin onnistui vaikuttamaan tuomarin potentiaalillaan ja ehkäpä nuoren orin luonteikas esitys sitten oli tuomarin mieleen, sillä Monsteri sai myös erityismaininnnan esiintymisestään. Kaiken kaikkiaan tämä tapahtuma olikin nuorisolle erittäin hyvää harjoittelua siitä, miten ihmisten ilmoilla isoissa tapahtumissa käyttäydytään.

Maksimipisteet osa-alueesta 5p, pisteiden järjestys Käytös ja käsiteltävyys, Askellajit, Rakenne ja Potentiaali.

Harryn pisteet: 3 + 2 + 2 + 3 = 10 p. (palkintoluokka II)

06.12.2024 - Itsenäisyyspäivän kilpailut Adinassa

KRJ:n alaiset tarinakilpailut Adina, Helppo C, 1/1

Hevosesi on kautta rantain kuullut, että itsenäisyyspäivä on palkallinen vapaapäivä. Miten verryttely sujuu, vai pääseekö ratsusi ylipäätään ylös vuoteesta tänään? Kirjoita tai piirrä.

Vanhemmat ja kokeneemmat tallikaverit on selvästi kuiskutellut nuorelle oripojalle, Harrylle, että itsenäisyyspäivän kuuluu olla palkallinen vapaapäivä. Niinpä onkin aivan ennenkuulumatonta, että itsenäisyyspäivän aamulla ollaan lähdössä kilpailuihin. Tieto on selvästi juurtunut Harryyn niin syvälle, että sen koko olemus julistaa vastarintaa vapaapäivän menetystä kohtaan ja toinen takakavio morsettaa kiihkeästi hätäviestiä liitolle - kai nyt epäreilusti kohdelluille kouluratsuille sellainen jossain on. Harry katsoo minua niin loukkaantuneen oloisena, että hetken mietin, olenko vahingossa peruuttanut sen lomamatkan Kanarialle (no melkein!). Orin ilme on yhdistelmä ylimielistä aristokraattia ja sunnuntaimoodissa olevaa sohvanpohjalle jumittunutta teiniä. "Anteeksi nyt vaan..." mutisen orin tuomitsevan katseen alla.

Kun vihdoin saan Harryn ulos karsinasta, prosessi muistuttaa enemmän diplomaattista neuvottelua kuin hevosen taluttamista. Tarvitaan enemmän porkkanoita kuin kehtaan myöntää, pitkä ja monipolvinen kannustuspuhe ja ehdoton lupaus siitä, että ensi vuonna sama ei toistu. Ei missään nimessä. Harry seuraa perässäni kuin marttyyri, joka on juuri uhrannut koko päivänsä minun käsittämättömälle vaatimukselleni. Sen askeleet ovat niin hitaita ja vaivalloisia, että ohikulkija voisi luulla, että olen taluttamassa hyvin ikääntynyttä muulia nuoren ja vireän kouluratsun sijasta.

Verryttelyissä ei suju sen lupaavammin. Ensimmäiset raviaskeleet ovat kuin luumumarmeladiin takertuneen muurahaisen (joo, ratsastajakin alkaa haikailla ennemmin buffetin joulutorttuja kuin lähestyvää suoritusta). Harry vilkaisee minua sivusilmällä kuin kysyäkseen: "Tuntuuko tämä tarpeeksi ravilta, vai pitäisikö minun yrittää vielä vähemmän?" Laukannosto ei tuo helpotusta tilanteeseen: etupää hypähtää miten sattuu, mutta takapää jää parkkivaihteelle. Hävettää. Tätä hevosta pitäisi vielä kaikenlisäksi esitellä myöhemmin samassa kuussa Kouluvarsojen laatuarvostelussa, mutta tällä hetkellä minusta tuntuu, että menestysmahdollisuudet olisivat paremmat jopa keppihevosella ratsastaen.

Mutta juuri kun olen valmis luovuttamaan ja toteamaan, että ehkä Harry ansaitsee tämän vapaapäivänsä, tapahtuu ihme. Harry ikään kuin muistaa, kuka se on. Se ravistaa itseään kerran – suurieleisesti, tietenkin – ja yhtäkkiä askelista tulee taas joustavia, sulavia ja kauniita. Minä vain istun selässä hämmästyneenä. Mistä tämä tuli? Harry ei kuitenkaan katso tarpeelliseksi vastata. Se vain liikkuu eteenpäin ylväin elkein kuin ilmoittaen: "Näin tämän kuuluukin mennä." Kun päivän rata on suoritettu, Harry näyttää itseensä erityisen tyytyväiseltä. Se seisoo harjattavana juuri sen verran ylväänä, että tiedän sen haluavan minun muistavan tämän päivän uroteon pitkään. "Näithän, mitä tein tänään?" sen olemus tuntuu sanovan, kun annan sille palkkioksi vielä yhden porkkanan.

Luulenpa kuitenkin, että ensi vuonna itsenäisyyspäivän "vapaat" kannattaa jättää suosiolla väliin tai ainakin lähteä matkaan vähän aikaisemmin aamulla, ennen kuin Harry ehtii kuulla mitään huhuja.

23.12.2024 - Valmennus Harvaluodon joulujuhlassa

Harvaluodon joulujuhla

Herranjestas miten upea hevonen! Ida ajatteli kävellessään tumppuihin käärityt kädet syvällä pitkän toppatakin taskujen lämmössä kohti järven jäällä ravaavaa Otterleyta ja Harrya. Ida pahoitteli pientä myöhästymistä, edellistä ratsukkoa oli ollut ihan pakko jäädä hetkeksi kuvaamaan, kun aurinko oli laskenut niin kauniisti peltoaukean puiden lomassa. Eikä se auttanut nytkään muu kuin kaivaa puhelin taskusta, sillä taivas värjäytyi kauniin purppurankultaiseksi järven yllä. Lunta oli viime yönä tupruttanut taivaan täydeltä, ja järven jäällä komeili paksu hanki.

"Oletkin saanut Harryn jo hyvin avuille, joten päästään heti työstämään", Ida iloitsi. Kimo ori kiilsi kilpaa lumihangen kanssa Otterleyn siirtäessä sen Idan pyynnöstä raviin. "Istu vaan alas harjoitusraviin ja lähdetään heti hakemaan vaihteita. Keskiravista muutama askel koottua ja taas takaisin keskiraviin."

Harry suoritti kaula ylpeällä kaarella, mutta kuohahti kun kolmas kierros oli alkamassa. "Tämä kyllästyy aika helpolla", Otterley selitteli. Ida nyökkäsi ja muutti tehtävää: "Ratsasta keskiravissa ympyrä ja sen sisälle voltti, jonka aikana haet nappuloita kohdilleen avotaivutukseen. Jatka siis voltilta avoon, suorista takaisin ympyrälle ja nosta keskilaukka."

Harry korskahti laukannostossa ja kokeili, josko tehtävän voisi kaahottaa läpi. No, ei tällä kertaa. "Istu vaan tiiviisti alas, venytä nilkkoja alas ja pidä käsi ihan hiljaa omalla paikallaan. Kerro hevoselle, että tässä on raamit ja tässä on tahti."

Otterleyn onnistui kuin onnistuikin istua läpi Harryn kokeilujen, ja lopulta kimo tasaantui siistiin keskiraviin voltille. Taivutuksissa ei ollut moitteen varaa, ja nostoissakin ori malttoi jo odottaa paremmin Otterleyn ohjeita. "Upeaa! Otahan loppuun muutama reippaampi laukanvaihto kahdeksikolle."

31.01.2025 - KRJ-cup tammikuu

31.01.2025 Yorca Warmbloods KRJ-cup (Grand Prix) 1/5

Tässä tarinassa pakkasteema näkyy joka käänteessä! Erityisen onnistuneita kohtia ovat kekseliäät suorat lainaukset sekä se, miten ratsastajan kylmästä kangistuneen selän avulla pakkanen on tuotu ratsastukseen asti. äikänope ilahtuu bonuksena myös siitä, miten tarinan alussa on oikealla tavalla esitetty sitaatti sitaatissa.

"Jääkauden paluu? Meteorologi varoittaa: 'Pahin on vielä edessä!'" otsikot huutavat viikko ennen vuoden ensimmäistä KRJ-cupin osakilpailua. Koko Suomen ylle näyttää laskeutuvan uhkaava sininen verho - tai oranssina huutavat ajokelivaroitukset. Erityisesti Tervajoen suunnalle, jota Otterley on nyt oppinut pitämään silmällä jouduttuaan ensin opiskelemaan Suomen kartalta, missä kyseinen kylä sijaitsee. Komia Dressaget jäivät välistä edellisvuoden kisakalenterista, joten vierailu Yorca Warmbloodsin kuulemma yllättävän hyvällä kisapaikalla on ensimmäinen laatuaan.

"Hirmupakkanen vyöryy – auto ei käynnisty, nenä jäätyy!" Tuomionpäivä lähestyy. On tarpeeksi stressaavaa luotsata normaaliolosuhteissa tallin lauma kilpailuista toiseen, eikä sääennusteiden povaama lisähaaste tunnu ollenkaan houkuttelevalta. Otterley ei muuta teekään kuin varmiestele, että mukaan on pakattu toppaloimet, toppatakit, toppahousut, toppahanskat, toppapipot ja jos autoille saisi jotain toppaa niin nekin. Yhtäkkkään jäätynyttä rekkaa tai hyytynyttä nenää ei haluta hidastamaan matkantekoa.

"Pakkasukko vauhdissa: Näin suojaudut kylmältä kurittajalta", lukee kilpailutiedotteessa, jota jaetaan kilpailupaikalla niin yleisölle, toimitsijoille kuin kilpailijoillekin. Hevosista huolehditaan erinomaisesti ja lämmittävä taukojumppaa näyttää trendaavan tallialueella. Buffetin kuuma kaakao käy kaupaksi ennätyshyvin. Toppatakeissaan vaappuva kilpailuväki muistuttaa hurmaavasti pingviinilaumaa.

"Tässä ne nähdään: kouluratsastuksen kuningasliikkeet – osaisitko sinä?" voisi kuuluttaja hyvin julistaa, kun Grand Prix luokka lopulta pitkän odottelun jälkeen alkaa. Radalla nähdään kovatasoisia ratsukoita, jotka ovat uskaltautuneet uhmaamaan arktisia olosuheita. Harry on hevonen, jonka suoritusvarmuuteen Otterley luottaa. Se ei hyydy edes silloin, kun elohopea tuntuu jäätyvän mittariin. Harry näyttää upealta saapuesssaan radalle. Kimo ori tuntui sopivan täydellisesti päivän teemaan.

"Liikaa energiaa? Passage näyttää helpolta, mutta näin helposti se voi mennä pieleen."

"Oletko aina arvioinut piaffin väärin? Katso huipputuomarin vinkit"

"Grand Prix -huumaa: Laukanvaihdot joka askeleella – taituruutta vai sekasortoa?"

"Kuka hallitsee piruettien pyörteet? Katso ratsukot, jotka saavat tuomareiden päät pyörälle."

Otterley ja Harry tekevät rutiinisuorituksen, josta löytyi sekä kehuttavaa että kritisoitavaa. Harry on vahvoilla laukkaohjemassa, mutta raviosuudet jättävät toivomisen varaa. Otterley syyttää siitä kylmän kangistamaa selkäänsä, joka tekee istunnasta jähmeän.

"Jäätävän taitava ratsukko valloittaa Yorca Warmbloodsin – näin kylmyys ei estä voittoputkea!" julkaistaan myöhemmin erään cup-osakilpailuluokan voittajan haastattelu sanomalehden verkkojulkaisussa. Otterley lukee sen autossa matkalla kotiin. Ulkona keväinen aurinko paistaaa ja hanki kimmeltää niin kuin vain kunnon pakkassäällä voi.